Ranska/USA 2000. Ohjaus: Lasse Hallstrom. Käsikirjoitus: Robert Nelson Jacobs, Joanne Harrisin romaanin pohjalta. Tuotanto: David Brown, Kit Golden. Kuvaus: Roger Pratt. Leikkaus: Andrew Mondshein. Pääosissa: Juliette Binoche, Alfred Molina, Judi Dench, Lena Olin, Johnny Depp, Carrie-Anne Moss, Peter Stormare, Leslie Caron. Kesto: 120 min.

Amerikkalaistunut ruotsalaisohjaaja Lasse Hallstrom on erikoistunut lämpöisiin ihmiskuvauksiin, joissa pääosassa ovat usein suljetun yhteisön vähäväkisimmät (Elämäni koirana, Gilbert Grape). Nyt Hallstrom on tarttunut Joanne Harrisin menestysromaaniin Pieni suklaapuoti (Chokolat 1999), jonka kohteena on pieni ranskalaiskaupunki ja erikoislaatuinen yksinhuoltajaäiti.
On vuosi 1959, ja syrjäinen Lansquenetin kaupunki vaalii uskonnollisen pysähtynyttä elämäntapaansa. Ihanteina ovat haluista pidättyminen, säännöllinen kirkossakäynti ja kaikkinainen vaatimattomuus, ja sääntöjä vahtii määrätietoinen kaupunginisä de Reynaud (Alfred Molina). Mutta kun pohjoistuuli tuo mukanaan salaperäisen muukalaisnaisen Viannen (Juliette Binoche), kaikki tietysti muuttuu.
Paitsi aviottoman Anouk-tyttären äiti, Vianne on omapäinen yksityisyrittäjä joka ei kirkonpenkkejä kuluta. Hän perustaa paikalle houkuttelevan suklaakaupan juuri paaston alla: pian alkavat kaupunkilaiset ravata ongelmineen puodissa, jossa suklaaihanuudet sulattavat sydämet ja aukaisevat kielenkannat. Äkäinen leskirouva Armande (Judi Dench) saa vihdoin tilaisuuden tutustua arkaan tyttärenpoikaansa, tasapainonsa menettänyt vaimo Josephine (Lena Olin) turvapaikan juoppomiehensä hakkaukselta ja ujo vanhapoika George (Arnaud Adam) rohkeutta lähestyä elämänsä rakkautta (Leslie Caron). Ja niin edelleen.
Pieni suklaapuoti on hyvää tarkoittava elokuva. Siinä on aimo annos lämpöä, tarkkanäköistä ihmistuntemusta ja nostalgista kaihoa. Mutta se vakuuttaa heikosti. Elokuva on rytmitetty hollywood-standardein suuren yleisön vastaanotettavaksi, mikä sopii mahdollisimman huonosti pienimuotoisen viipyilevään aiheeseen. Karikatyyreiksi jäävät henkilöt esitellään pikaisesti, heidän moninaisia ongelmiaan aletaan ratkoa välittömästi ja hups vaan, suklaa pelastaakin koko kaupungin. Mieleen tulee Melukylän lapset.