Suomen koulutusjärjestelmä on aina sijoittunut hyvin kansainvälisissä vertailuissa. Niinkin pienessä maassa kuin Suomessa koulujen välillä on silti paljon eroja.
Yksi tavallisesta poikkeava on Yli-Iin koulu Oulussa. Koulu on kehittänyt oppimisympäristö Värkkäämön, josta oppilaat ja opettajat ovat saaneet irti valtavasti positiivisia asioita. Järjestyshäiriöt koululla ovat vähentyneet ja monen oppilaan arvosanat ovat nousseet. Lisäksi opettajien ja oppilaiden yhteistyö toimii saumattomasti.
Koulu päätti lähteä mukaan STEAM-opetuksen kehittämiseen mukaan vuonna 2017. Kuvataiteen opettaja Sari Sälevä tempautui mukaan toimintaan samana kesänä Microsoftin järjestämän kansainvälisen STEAM-koulutuksen kautta.
– Tulin sieltä tosi innoissani takaisin kouluun. Sanoin, että ihan oikeasti, tämä on nyt sitä, mitä aletaan tekemään. Vaikka minua piti hieman potkia lähtemään sinne, koska ajattelin, että mitä nyt kuvisopettaja saa tämmöisistä engineering-jutuista, Sälevä muistelee.
Sälevä sai heti mukaan joustavan perusopetuksen (JOPO) opettajan. JOPO-luokan oppilaat ovat Yli-Iin koululla aiemmin hoitaneet muun ohella juoksevia asioita, kuten pieniä korjauksia.
Nopeasti kävi ilmi, että juuri JOPO-luokan oppilailta löytyi taitoa ja innostusta lähteä kehittämään Värkkäämöä eteenpäin.
– Ajattelimme, että heistähän tulisi meidän koulun Värkkäämön "lähettiläitä" ja "digiagentteja", jotka voivat neuvoa muita.
– Siitä se lähti käyntiin ihan pamauksella, Sälevä kuvailee.
Mistä on kyse? STEAM-pedagogiikka (science, technology, engineering, art, math) käyttää tekniikkaa, luonnontieteitä ja taidetta lähestymistapoina oppilaiden itseohjautuvuuden, vuorovaikutustaitojen ja kriittisen ajattelun opettamiseen. Tavoitteena on kasvattaa sinnikkäitä, vastuuntuntoisia, yhteistyökykyisiä ja rohkeita ongelmanratkaisijoita. Oulussa kehitetyn STEAM-opinpolun neljä osa-aluetta ovat askartelu ja rakentelu, tutkiminen ja innovointi, koodaus ja ohjelmointi sekä digitaalinen valmistaminen. Oulussa Steam-innostus on huipussaan, yhteensä 17 peruskoulua harjoittaa steam-opetusta. |
Mikä siis on Värkkäämö?
Värkkäämö-tila rakennettiin oppilaiden kanssa. Mukana olevat opettajat ja oppilaat alkoivat heti ottaa uutta teknologiaa haltuun.
– Kaikkiin koulujuttuihin, mitä me teimme, liittyi aina joku uusi teknologinen vempain, kuten 3D-tulostin, lasertulostin, vinyylileikkuri ja eri koodausjuttuja. Oppilaiden into sen kuin kasvoi, Sälevä kertoo.
Hyvä esimerkki on pian 18 vuotta täyttä Verneri Karvonen.
– Minulla ei ollut 7.-8. -luokalla kauheasti motivaatiota opiskella ollenkaan. Ysiluokalla hain JOPO-luokalle, Karvonen kertoo.
Karvonen oli mukana Värkkäämön alkuvaiheessa rakentamassa tiloja. Tilojen syntymisen jälkeen Karvonen jäi mukaan Värkkäämön toimintaan omasta tahdostaan ja otti projektikseen rakentaa koulusta pienoismallin.
– Oppimismotivaatio nousi paljon korkeammalle, kun sain tehdä muutakin kuin lukea pelkästään kirjasta ja suunnitella oikeasti.
– Ei tarvinnut esimerkiksi matikkaa laskea kirjasta, vaan pystyin oikeasti mittailemaan ja suunnittelemaan. Sitten alkoi pyöriä monia uravalintoja mielessä, että mitä sitä lähtisi tekemään, Karvonen jatkaa.
Yrittäjyys alkoi innostaa
Karvonen päätti lähteä opiskelemaan liiketaloutta. Hän valmistuu merkonomiksi ensi keväänä. Karvonen kertoo, että yksi suurimmista syistä tähän oli se, että Värkkäämön kautta hän sai olla tekemisissä suomalaisten suuryrittäjien kanssa.
– Ehkä joskus olisi tarkoitus itsellänikin lähteä liikealalle. Myös arkkitehdit ja kaikki muut ammatit siinä alkoivat kyllä pyöriä mielessä, kun oppi paljon ja niin sanotusti värkkäsi.
Ennen Värkkäämöä Karvonen suunnitteli menevänsä lopulta töihin perheyritykseen.
– Ajattelin meneväni siihen muottiin, että lähden logistiikkapuolelle ajamaan rekkaa tai tekemään jotakin autohommia. Bisnes on kuitenkin aina omalla tavallaan kiehtonut. Tuo Värkkäämö oli todella iso tekijä.
– Edelleenkin saatan lähteä perheyritykseen mukaan, mutta enää en ajattele, että lähtisin välttämättä lyömään puuta pinoon tai ajamaan rekkaa, Karvonen miettii.
Karvonen kertoo inspiroituneensa myös kansainvälisistä vierailijoista, joita koululla kävi muun muassa Kiinasta. Näin myös englannin kieli kehittyi.
Luovuus ja käsillä tekeminen toimivat
Karvonen kertoo, että opettajan esitelmöiminen luokan edessä isolle ryhmälle ei koskaan tuntunut hänelle hyvältä oppimistavalta. Värkkäämössä toteutettava luova oppiminen ja käsillä tekeminen olivat toista maata.
– Olen aina tykännyt tehdä käsillä ja suunnitella, niin olihan se aivan mahtavaa.
Puhuminen yrittäjille jännitti, mutta innosti
Opiskellessaan ammattikoulussa ensimmäistä vuotta Karvosta pyydettiin puhumaan koulumotivaatiosta Yli-Iin koulun Learning Studion avajaisiin. Samaisessa tilaisuudessa hän pääsi keskustelemaan muun muassa suomalaisten yrittäjien ja pelisuunnittelija Peter Vesterbackan kanssa. Kuuntelemassa oli myös esimerkiksi Microsoftin edustajia.
– Kyllähän siinä tuntui, että jalat lähtevät alta, kun sinne käveli. En tiedä, näkyikö se päällepäin, mutta se jännitti ihan sikana. Karvonen naurahtaa.
Karvonen lisää, että Värkkäämön kautta hän sai paljon lisää itsevarmuutta ja oppi myös sosiaalisia taitoja, joita ei kirjasta lukemalla saa.
– Tietty halu menestyä tuli, Karvonen summaa.
Nuoren miehen puheesta kuulee, että hän on tyytyväinen saamaansa oppiin.
– On olemassa vielä niitä niin sanottuja perinteisiäkin kouluja. Mutta minusta on hienoa, että Yli-Iissä, niin pikkukylässä, lähdetään tekemään näin isoa juttua.
Värkkäämö on tarkoitettu kaikille
Sari Sälevä on yksi kolmesta Värkkäämön alun perin kehittäneistä opettajista. Myös hän peräänkuuluttaa esimerkiksi englannin kielen kehittymistä ja sosiaalisia taitoja.
– Sen näki, kuinka oppilaiden itsetunto kasvoi ja he ottivatkin pian jo kansainvälisiä vieraita vastaan englannin kielellä, Sälevä kertoo.
Yli-Iin koulun Värkkäämössä ovat Sälevän lisäksi alusta asti olleet mukana JOPO-luokan opettaja Emilia Hiltunen sekä biologian ja maantiedon opettaja Ville Sillanpää. Sen lisäsi mukana on pedagoginen tiimi. Sälevä korostaa myös esimiesten tukea.
Yli-Iin koulussa on yhteensä noin 300 oppilasta 0.–9.-luokilla. Myös ihan pienimmät ovat käyneet kokeilemassa alkeiskoodausta Värkkäämössä.
– Yritämme tehdä Värkkäämöstä sellaisen, että se olisi ikään kuin koulun kirjasto, josta voi mennä etsimään tietoa, mutta se tehdään vain eri tavalla kokeillen ja prototyyppejä tekemällä. Vähän sellaista luovaa hulluutta kivalla tavalla, Sälevä nauraa.
Koululla on olemassa Värkkäämö-kursseja yläkoulun ja alakoulun puolella, joissa oppiaineita yhdistellään. Lisäksi Värkkäämöä hyödynnetään monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa (MOK).
– Lain mukaan "mokkeja" pitää olla vähintään yksi per lukuvuosi, mutta meillä on näitä vaikka kuinka paljon.
– Tämä ei tunnu siltä, että meidän on pakko pitää jokin mokki, vaan riittää, että me teemme sitä ihan arjessa.
Onko Värkkäämö näkynyt positiivisella tavalla oppilaiden koulumotivaatiossa ja arvosanoissa? Vastaus on selkeä.
– On. On näkynyt.
Poikia ja tyttöjä kiinnostaa yhtälailla
Sälevä kertoo positiivisena esimerkkinä myös sen, että pojat ovat innostuneet Värkkäämön myötä kuvataiteesta ihan eri tavalla.
Yleensä kuvataide on tyttöjen kesken suositumpaa. Kuvataiteen ja käsityön yhteiselle opetuslinjalle piti jopa pitää pääsykokeet. Pojat innostuivat valinnaisesta linjasta uuden teknologian vuoksi.
– Pojat sanoivat, että he haluavat opetella sitä robotiikkaa, Sälevä nauraa.
Yhtä lailla myös tyttöjä on innostunut enemmän "poikamaisesta" teknologiasta.
Värkkäämössä on suunniteltu muun muassa ekologista asumista. Oppilaat harjoittelivat esimerkiksi Minecraft-pelissä luomaan ekologisen kylän, jonka jälkeen sitä mietittiin käytännössä biologian ja maantiedon tunneilla. Konkreettinen lopputulos on pienoismalli, jonka oppilaat ovat luoneet muun muassa 3D-tulostimen ja laserleikkurin avulla.
Jokaisella oppilaalla mahdollisuus näyttää osaamisensa
Värkkäämö on fyysinen tila, mutta tekeminen ulottuu myös sen ulkopuolelle. Sälevän mukaan Värkkäämö näkyy koulun arkipäivän tekemisessä.
– Koko koulu on se oppimisympäristö. Oppilaat ovat tuunanneet käytävillekin opiskelunurkkauksia. Mitä enemmän olemme tätä tehneet, järjestyshäiriöt ovat vähentyneet ja on tullut luottoa oppilaisiin.
Myös oppilaiden ja opettajien välit ovat lähentyneet. Opettajat ovat saaneet oppilaista henkilökohtaisemman kuvan ja tietoa siitä, mikä heitä kiinnostaa. Opettajat heittäytyvät ja menevät oppilaiden keskuuteen ja käyvät kiinnostuksen kohteita läpi yksilöllisesti.
– Meidän tehtävänämme on antaa oppilaalle mahdollisuus näyttää osaamisensa. Meillä on paljon erityisoppilaitakin tavallisissa ryhmissä. Se, että kaikki pystyvät akateemisista taidoistaan huolimatta näyttämään osaamistaan tämmöisessä oppimisympäristössä, niin monesti saa sen "vau-efektin", kun oppilas kertoo, että hei, minä tiedän tästä asiasta.
Sälevä korostaa, kuinka hienoa on ollut pikkukylän pienessä koulussa kehittää jotakin, joka herättää niin laajaa kiinnostusta.
– Värkkäämö innostaa oululaisia opettajia, suomalaisia opettajia, eri opetusalan yrityksiä ja kiinnostusta riittää vielä kansainvälisestikin. Meillä on käynyt paljon kansainvälisiä vieraita.
Tärkeintä on yhteistyö
Niin kuin kaikki muukin ympärillämme, myös koulut ja oppimistavat muuttuvat.
– Pitää muistaa se, että eivät kaikki lähde innolla mukaan. Monet vanhemmat saattavat peilata tätä omaan koulunkäyntiaikaansa ja miettiä, että onko tuo nyt oikeaa opiskelua, jos olette tänään kaksi tuntia pelanneet Minecraftia, Sälevä kertoo esimerkkinä.
Sälevän puheesta huokuu innostuneisuus ja kaiken yli tärkeimpänä paistaa yhteistyö ja yhteishenki.
– Kaikki on siitä kiinni, mitä haluaa alkaa tekemään. Positiivisella asenteella voi rikkoa omia rajoja.
– Kun minä opettajana voin hyvin ja menen kouluun innokkaana ja omana itsenäni, niin kyllähän se välittyy oppilaisiinkin. On aivan ihanaa nähdä, kun oppilailla syttyy pilke silmiin, että aletaanpas tehdä töitä yhdessä, Sälevä toteaa.