Matti Ijäs on elokuvien suhteen perfektionisti, mutta enää hän ei mene kritiikistä vereslihalle. Näyttelijävalinnat tehdään huolella ja kohtaukset tarvittaessa uudestaan.
Sinäkin olet saattanut päätyä Matti Ijäksen elokuvan hahmoksi.
– Kerään elokuviini pieniä yksityiskohtia ihmisten käyttäytymisestä. Vaikka käsikirjoitusta kirjoittaessa elävät mallit hälvenevät, lähipiiriini kuuluvat voivat tunnistaa hahmoista itseään. Lisäksi alustavan luonnoksen kirjoittamisen jälkeen näitä hahmoja tai heidän piirteitään alkaa usein kävellä kaupungilla vastaan, mikä taas täydentää roolihenkilöitä entisestään, Ijäs kertoo.
Käsite "ijäsmäisestä elokuvasta" ei ole Ijäksen itsensä tietoisesti luoma.
– Se on vuosien varrella syntynyt outo tapa katsoa maailmaa ja ihmisiä. Pidän pienimuotoisista anekdooteista ja tarinoista, joissa ulkoinen toiminta ja juoni on pientä ja keskiössä ihmisiä ja ihmiskohtaloita. Tulokulmasta riippuen vanhastakin aiheesta voi tehdä uuden.
Huumori Ijäksen elokuvissa on viistoa ja hiljaista.
– Pidän toki myös äänekkäästä ja jopa hyvin lapsenomaisesta huumorista, ihan kunnon nauramisesta. Itse kuitenkin kirjoitan enemmän huumoria, joka ei välttämättä saa räkättämään, mutta tuo lämpimän olon. Se on esimerkiksi lakonisuutta tai sarkasmia.
Selkeitä näyttelijävalintoja
Näyttelijävalinnat Ijäs miettii aina huolella.
– Joskus ne heittävät volttia: haen tavallaan äärimuotoa sille ihmiselle, jota olen alun perin rooliin suunnitellut. Vaikka usein lopulta palaan ensimmäiseen kokemukseen, jo pelkkä ajatuksella leikkiminen selkeyttää roolihenkilöä mielessäni.
