Mainos

Pelottaako velkahelvetti? MTV selvitti, miten ja miksi ulosotto tapahtuu

Ulosotto on lain mukaan "laiminlyödyn velvoitteen täytäntöönpanoa". Yleensä ulosotossa kysymys on siitä, että maksamatta jäänyttä velkaa peritään niin sanotusti pakolla.

Myydään omakotitalo lähellä Hämeenkosken keskustaa. 

Myydään nettihuutokaupalla asuinhuoneistoksi muutettu liikehuoneisto (3 h+k) 88 m2 Helsingin Tammisalossa.

Myydään kaksikerroksinen rinnetalo Janakkalan Tervakoskella: 1970 luvulla rakennettu kaksikerroksinen, kokonaispinta-alaltaan 151 m² omakotitalo!

Nettihuutokauppa kuulostaa ihanalta tilaisuudelta. Aina se ei kuitenkaan ole sitä – ainakaan kaikille osapuolille. Näistä ilmoituksista otimme nimittäin pois sen oleellisimman tiedon: myyjä ei suinkaan ole onnellinen muuttaja ja uuden asunnon ostaja, vaan ulosottovirasto.

Mikä on ulosotto?

Ulosotto on lain mukaan "laiminlyödyn velvoitteen täytäntöönpanoa".

– Itse en koe termiä monimutkaisena, mutta ymmärrän, että kansalainen voi kokea sen näin. Ulosottomiehen työhön liittyy monta velvoitetta, joita pannaan täytäntöön. Termi kuvaa kaikki laiminlyödyt velvoitteet, kertoo Janne Nyman, kihlakunnanvouti Varsinais-Suomen ulosottovirastosta.

Yleensä ulosotossa kysymys on siitä, että joku ei maksanut laskuaan, jolloin rahat peritään niin sanotusti pakolla.

– Yleisin velvoite on rahavelvoite, eli velanmaksun laiminlyönti. Se tulee myös yleensä kaikille ulosotosta ensimmäiseksi mieleen. On kuitenkin myös muita velvoitteita, joita panemme täytäntöön, sekä muita tehtäviä, Nyman sanoo.

Ulosottoon kuuluu myös esimerkiksi häätäminen, jotta asunnon hallinta saadaan palautettua omistajalle.  Eräs velvoite on nimeltään lapsitäytäntöönpano.

– Jos vanhemmat riitelevät siitä, kenen luona lapsen tulisi asua, eikä toinen vanhemmista luovuta lasta sille vanhemmalle, jolle oikeus on määrännyt lapsen, ulosottomies viime kädessä noutaa lapsen. Itselleni jäävät eniten mieleen juuri lapsen noudot. Ne ovat usein dramaattisia tilanteita, joissa pyritään toimimaan hienotunteisesti, Nyman kuvaa.

”Ulosotto jatkunut jo vuodesta 1993 alkaen, loppu ei häämötä, kun tulee korkoa korolle. Ei saa sähkösopimusta, ei vakuutusta, ei puhelinliittymää, ei voi vuokra-asuntoa hakea, ei mitään. Tosi vaikeaa elämää.”

– Studio55.fi, lukijan tarina

Tavanomainen koti-irtain on suojattu ulosmittaukselta

Mikäli perittävänä on rahaa, ulosottoviranomainen yrittää ensin saada maksun lähettämällä vapaaehtoisen maksukehotuksen. Jos maksua ei kuulu, velkaa ulosmitataan pakkokeinoin.

Ulosmittaaminen tarkoittaa sitä, että velkaa peritään velallisen palkasta, eläkkeestä, elinkeinotulosta tai muusta omaisuudesta. Ulosmittaus jatkuu, kunnes velka on maksettu, velka vanhentuu tai ulosottoperusteen määräaika kuluu umpeen.

Kaikkea ei kuitenkaan viedä. Yleensä tuloista yksi kolmasosa voidaan ulosmitata. Vuonna 2015 velallisen pankkitililtä voidaan ulosottaa kaikki ne rahat, jotka ylittävät 1021,05 euroa. Kyseessä on suojaosuus, joka määritellään laissa: se varmistaa, että ihmiselle jää rahaa myös elämiseen.

Tavallinen telkkari ei ulosottomiestä kiinnosta

Jos velallisella ei ole rahaa, häneltä ulosmitataan omaisuutta. Se myydään yleensä julkisella huutokaupalla, jota ennen kutsuttiin pakkohuutokaupaksi, tai muulla lain sallimalla myyntitavalla.

Niin sanottu tavanomainen omaisuus ei kuitenkaan kelpaa ulosottomiehelle.

– Tavanomainen koti-irtain on suojattua ulosmittaukselta. Tämä on pääsääntö. Esimerkiksi palkan ja eläkkeen ulosmittauksessa on myös suojaosuus. Emme voi ulosmitata kaikkea, Nyman sanoo.

”Nämä velat, nyt vielä korkoineen, 70.000 euroa, ovat vakuudettomia velkoja, joita maksan. Siis pelivelkoja! Pankit ja vippifirmat jakoivat uskomattoman reilusti lainojaan, ja minä päihtyneenä ja sairaana niitä otin yökaudet muutaman vuoden ajan."

– Studio55.fi, lukijan tarina

– Ihmisten kotona emme enää yleensä käy katsomassa irtaimistoa. Siellä on yleensä tavanomaista irtainta. Normaali televisio, sänky, sohva, muut kalusteet tai esimerkiksi ruokailuvälineet eivät ulosottoa kiinnosta. Jos meillä on epäilys siitä, että asunnosta löytyy esimerkiksi arvokkaita soittimia tai elektronisia laitteita, ne voidaan ulosmitata.

Ulosottovirasto joutuu miettimään tapauskohtaisesti, mitä velalliselta lain mukaan voidaan ulosmitata.

– Joissain tilanteissa kohtuuhintainen tai halpa auto voi olla asia, jota ei ulosmitata, jos ihminen esimerkiksi tarvitsee sitä työmatkoihin. Sille, millainen auto voi olla, on määritetty hintaraja. Kallista Mersua ei siis saa pitää. Jos myöhemmin ilmenee peruste, voi olla, että joudumme palauttamaan velalliselle varoja kohtuuhintaisen auton ostamiseen.

Firmaltakaan ei aina viedä kaikkea, vaikka se joutuisi ulosmittaukseen.

– Jos elinkeinotoiminta on kannattavaa eikä toiminta ole epäterveellä pohjalla, lähtökohta on, että toiminta pyritään suojaamaan niin, että se pystyy jatkumaan. Tästä huolimatta velat pitää kuitenkin maksaa.

”Luottokortteja ja kulutusluottoja kertyi vuosien mittaan niin, ettei niistä enää selvinnyt. Kolmasosa työttömyyskorvauksesta menee ulosottoon, ja odotan pääsyä velkajärjestelyyn.”

– Studio55.fi, lukijan tarina

"Monella on käsitys, että tehtävämme on kiusata"

Ulosottoviranomainen valvoo sekä velkojan että velallisen etua. Ulosotolla on kuitenkin sanana negatiivinen kaiku, ja Nymanin mukaan myös syyllistämistä tapahtuu.

– Syyllistämistä on, vaikka laki velvoittaa meitä toimimaan. Muuten kyseessä on virkavelvollisuuden rikkominen. Monella on käsitys, että tehtävämme on kiusata. Moni ajattelee näin. Tehtävämme on kuitenkin nimenomaan toimia puolueettomasti velallisen ja velkojan oikeusturva huomioiden, Nyman sanoo.

– Työ on joskus myös ikävää. Eihän kukaan tykkää siitä, että ulosmitataan eläke, palkka, kiinteistö, asunto tai auto. Eihän se mukava tilanne ole. Lähtökohta Suomessa kuitenkin on, että velat on maksettava, ja me toteutamme tätä tarvittaessa pakkokeinoilla.



Mainos

Lisää aiheesta

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.