Yli puoli miljoonaa suomalaista joutuu vuosittain ulosottoon. Monet eivät tule selviämään veloistaan ja kokevat itsensä toisen luokan kansalaisiksi.
Kaikkiaan ulosottoon joutui viime vuonna 587 000 eri velallista.
– Se on valtava luku. Mielestäni poikkeuksellisen iso, sanoi varatuomari, Lakitoimisto Takaisinperinnän toimitusjohtaja Olli-Matti Korhonen perjantaina Huomenta Suomessa.
Luku nousi edellisvuodesta pari prosenttia. Sen odotetaan vain pahenevan, koska ihmisten talousvaikeudet ovat viime vuosina kasautuneet.
– Vuoden aikana menee uudestaan ulosottoon 250 000–280 000 ihmistä, jotka pääsevät vuoden aikana pois. Mutta siellä on myös pitkäaikaisvelallisia, joilla ei ole lähivuosina toivoakaan päästä ulosotosta pois.
Suurin osa ulosotoista johtuu erilaisista arjen lainoista, takausvastuista, kulutusluotoista ja pikavipeistä. Korhosen mukaan pikavipin ottaneista noin 85 prosenttia joutuu ulosottoon.
– Kyllähän se kertoo siitä, että luotonmyöntö ei ole terveellä pohjalla, Korhonen sanoo.
SuomiAreenassa julkaistiin perjantaina Puskurisäästöt 2025 -tutkimus, jonka mukaan puolet suomalaisista on huolissaan omasta taloudellisesta tilanteesta. Jopa 32 prosenttia on ottanut pikavipin tai kulutusluoton välttämättömän kulun takia.
Lue myös: Suomeen on syntymässä "Wolt-velallisten" sukupolvi
Monella synkät näkymät
Käytännössä ulosotto tarkoittaa, että ihmisen palkka- tai eläketuloista ulosmitataan tietty osuus, yleensä noin kolmasosa tuloista.
– Pienestä maksumäärästä, kärjistäen puhelinlaskusta, ihminen toki selviää hyvin, mutta yli kolmasosalla velkamäärä on sellainen, että se ei tahdo edes ulosoton kautta lyhentyä, Korhonen sanoo.
Ulosotossa juoksee viivästyskoron lisäksi valtiolle meneviä ulosottomaksuja. Vasta niiden maksamisen jälkeen lyhenee varsinainen velan pääoma.
– Tilastollisesti on paljon ihmisiä, jotka eivät tule nykymenolla selviämään ulosottovastuistaan, ja se on huono tilanne.
Ulosotto aiheuttaa muitakin seurauksia.
– Useimmiten ennen ulosottoa seuraavista maksutuomioista tulee luottohäiriömerkintä, joka vaikeuttaa nykyaikana Suomessa arkea tavattoman paljon. Ihmisen on vaikea saada puhelinliittymää, vuokra-asuntoa ynnä muuta, Korhonen selittää.
– Käytännössä monet ulosotossa olevat ihmiset kokevat, että he joutuvat toisen luokan kansalaisiksi. Ja pitkäaikaisvelalliset puhuvat, että he ovat elinkautisvankeja, koska ulosotto voi kestää 15 vuotta, Korhonen selittää.
Suomessa on mahdollista päästä velkajärjestelyyn, mutta se on melko vähän käytetty menettely.
– Jos ajatellaan, että velkajärjestelyä haetaan Suomessa ehkä alle 5 000 kappaletta vuodessa ja ulosottovelallisia on 500 000, niin suhdeluku on väärä. Velkajärjestelyä pitäisi voida helpottaa, siihen pääsyä pitäisi nopeuttaa, Korhonen sanoo.
Miten luotonmyöntäjien toimintaa pitäisi Korhosen mielestä Suomessa suitsia? Entä miten Korhonen muuttaisi velkojen vanhentumisaikaa? Katso koko haastattelu videolta artikkelin alusta.
Päivitetty kello 10.25: Lisätty tieto Puskurisäästöt 2025 -tutkimuksen tuloksista.