Marbellassa asuva Liisa Kuoksa-Jalonen joutui tutustumaan Espanjassa tuttuun ilmiöön eli talonvaltaukseen. Koronavuosien aikana hänen vuokralaisensa lopettivat vuokranmaksamisen, mutta jäivät asumaan asuntoon.
Liisa Kuoksa-Jalonen, 58, muutti Aurinkorannikolle vuonna 2010. Hänen miehensä jäi tuolloin eläkkeelle, ja hän alkoi itse miettiä, mitä alkaisi tekemään.
– Minulla on taustaa pankin sijoitusjohtajana ja pörssimeklarina, joten tein sijoitusstrategian ja aloin ostaa Aurinkorannikolta asuntoja, laittaa niitä kuntoon ja vuokralle, Kuoksa-Jalonen kertoo MTV Uutisille.
Tuohon aikaan taloustilanne Espanjassa oli huono ja asunnot halpoja. Maa oli laman kourissa, joten Kuoksa-Jalonen keksi ostaa asuntoja pankeilta aina ison erän kerrallaan.
Yksi asunnoista osoittautui myöhemmin murheenkryyniksi, kun Kuoksa-Jalonen joutui keskelle Espanjassa pahamaineisen yleistä ilmiötä.
Espanjassa toisen omistamaan asuntoon tunkeutumisesta määrättävä rangaistus riippuu siitä, onko asunto käytössä vai ei, kertoo Valencia News. Asuinkäytössä olevaan asuntoon tunkeutumisesta voi seurata vankeusrangaistus, kun taas tilapäisesti tai kokoaikaisesti tyhjillään olevan asunnon valtaaminen ilman lupaa on rikkomus, josta ei aina edes seuraa välitöntä häätöä.
Liisa Kuoksa-Jalonen toivoo Espanjaan sosiaalista asunnontuotantoa. Katso haastattelu yllä olevalta videolta!
Rahaton perhe ei suostunut lähtemään
Kuoksa-Jalonen pääsi todistamaan talonvaltaamista varsin läheltä, sillä yksi hänen vuokralaisperheistään valtasi hänen omistamansa asunnon Fuengirolassa.
Kuoksa-Jalonen otti ennen koronapandemiaa vuokralle espanjalaisen perheen, jolla oli kaksi lasta.
Pariskunta omisti ravintolan, joka kärsi kovasti koronan myötä: asiakkaita ei ollut ja perheeltä loppuvat rahat.
– He yrittivät kyllä ja maksoivat aina vähän, mutta lopulta vuokranmaksu loppui. Yritin puhua heille ja sopia, että maksan heille 2 000 euroa, jotta he lähtevät asunnosta pois. He lupasivat, mutta näin ei koskaan käynyt, Kuoksa-Jalonen kertoo.
Vuokrasopimus oli jo päättynyt, mutta perhe jäi asumaan asuntoon.
Valtaajien häätäminen vaikeaa
Espanjan Taloudellisten tutkimusten instituutti (IEE) kertoo raportissaan, että vuonna 2024 valtion turvallisuusviranomaisille tehtiin 16 426 ilmoitusta tunkeutumis- ja murtautumisrikoksista. Luku on 7,4 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Tämä on historian kolmanneksi korkein luku, ja se osoittaa lähes 35 prosentin kasvua vuodesta 2018.
Tilastoista puuttuvat kokonaan tapaukset, joissa vuokralainen lakkaa maksamasta vuokraa, mutta jää silti asumaan asuntoon. Näin ollen todellinen ongelman laajuus on virallisia lukuja huomattavasti suurempi.
Huhtikuussa 2025 Espanjassa hyväksyttiin laki, joka tuo muutoksia talonvaltaajien kohtelemiseen ja sujuvoittaa häätömenettelyä.
Se myös koventaa luvattomille talonvaltaajille langetettavia rangaistuksia.
Yksi merkittävimmistä lain muutoksista on, että talonvaltaamiset voidaan käsitellä noin 15 päivässä ja valtaaja saadaan häädettyä. Teoriassa tämä lyhentää lain mukaan huomattavasti prosessia, joka saattoi aiemmin kestää kuukausia. Kaikissa tapauksissa valituksen tehneen omistajan on esitettävä asiakirjat, jotka todistavat kiinteistön omistusoikeuden.
Uuden lain mukaan poliisi voi myös toimia ensimmäisten 48 tunnin kuluessa talonvaltauksesta. Tällöin talonvaltaajat häädetään välittömästi.
"Sanoin, etten ole tehnyt mitään laitonta"
Vaikka on olemassa oikeudellisia menetelmiä, joilla talonvaltaajan saa asunnosta ulos, prosessit ovat pidentyneet 50 prosentilla.
Valtaaja voi vedota sosiaalisesti heikkoon asemaan, jolloin häätöä ei tehdä ennen kuin sosiaalipalvelut ovat ratkaisseet valtaajan ongelman. Pyörät pyörivät hitaasti, ja asunnonomistajien oikeudet ovat heikot.
– Vuokralainen voi kieltäytyä maksamasta vuokraa, mutta minä joudun edelleen maksamaan vastikkeet, sähköt ja vedet. Lain mukaan en saa lopettaa sähkö- enkä vesisopimusta, mutta voin lopettaa niiden maksamisen, Kuoksa-Jalonen toteaa.
Kuoksa-Jalosen tapauksessa vuokralainen oli tehnyt hänestä rikosilmoituksen, ja poliisi soitti kysyäkseen, miksi tämä on katkaissut vuokra-asuntonsa sähkösopimuksen. Vaikka hän kielsi lopettaneensa ja vaati todisteita, hänelle sanottiin, että viikonlopun aikana asiasta järjestetään pikaoikeudenkäynti.
– Sanoin, etten ole tehnyt mitään laitonta, mutta voin tulla paikalle. Sanoin, etten ole maksanut laskuja, kun ei ole rahaa, koska vuokralainen ei maksa kulujaan, Kuoksa-Jalonen muistelee.
Oikeudenkäyntiä ei koskaan tullut, sillä vuokralaiset olivat löytäneet vanhan sähkö- ja vesilaskun ja maksaneet erääntyneitä laskuja niiden avulla. Vuokraa Kuoksa-Jalonen ei kuitenkaan perheeltä vieläkään saanut.
Lue myös: Espanjassa asuva Liisa kaasutettiin tainnoksiin kotonaan – voro vei korut ja laukut
"Jos se ei tuota tulosta, ovet potkitaan sisään"
Kuoksa-Jalosen mukaan Espanjassa toimii niin kutsuttuja anti-okupa-ryhmiä, joita käytetään talonvaltaajien häätämiseen, mutta hän ei halunnut ottaa heihin yhteyttä.
– He ovat tavallaan liivijengiläisiä, joille voi maksaa ja he menevät ajamaan valtaajan ulos asunnosta tavalla tai toisella. Ensin he neuvottelevat ja tarjoavat rahaa, mutta jos se ei tuota tulosta, ovet potkitaan sisään. En halunnut lähteä sellaiseen, kun asunnossa oli alaikäisiä lapsia.
Joulukuun puolessa välissä Kuoksa-Jalonen marssi oikeustalolle hakemaan asukkaille häätöä. Seuraavan vuoden heinäkuun puolessa välissä hänelle soitettiin, että häätö laitetaan täytäntöön.
Häätöpäivänä Kuoksa-Jalosen piti tilata lukkoseppä asuntoon ja olla asunnonomistajana paikalla.
Samaisena aamuna vuokralainen laittoi kuitenkin hänelle viestin, että oli jättänyt avaimet postilaatikkoon. Kuoksa-Jalonen meni hakemaan avaimet ja soitti juristilleen, että lukkosepän voisi perua.
– Juristi painotti, etten saa missään nimessä perua lukkoseppää enkä saa mennä asuntoon, sillä vuokranantajalla ei saa olla avaimia asuntoon. Tein kuitenkin ennen lukkosepän tuloa niin, että kävin avaamassa asunnon oven raolleen, jotta lukkoa ei tarvinnut murtaa. Olisi tullut vain taas lisää turhia kustannuksia, Kuoksa-Jalonen selventää.
Häätöajankohtana paikalle saapui lukkosepän lisäksi kaksi espanjalaista poliisia luotiliiveissä ja aseistettuina. Heidän mukanaan oli kaksi naista, jotka tulivat tekemään häädön.
He soittivat ovikelloa ja huomasivat, että ovi onkin jo auki.
Poliisit menivät sisään ja tarkistivat asunnon. Häädön suorittajat menivät perässä, mutta kielsivät Kuoksa-Jalosta tulemasta asuntoon.
– Jos olisin mennyt sisälle tai kertonut, että minulla on avaimet, häätö olisi keskeytetty ja pahimmassa tapauksessa valtaajat olisivat voineet tulla takaisin. Näin koko rumba olisi alkanut alusta.
Lukkoseppä vaihtoi asuntoon lukon, joka ehkäisee valtaajien pääsemistä sisään.
– Lukon avaimenreiän päälle tulee metallinpalanen, johon vain minä sain vastakappaleen. Sillä saa suojan pois lukon edestä. Tämä estää lukon tiirikoinnin.
Talonvaltaaja voi hyödyntää lukkoseppää
Asumuksen voi vallata Kuoksa-Jalosen mukaan myös niin, että käyttää hyväkseen sitä, ettei lukkoseppä tarkasta ovenavausta pyytävän asiakkaan henkilötietoja.
– Minulla on ollut paljon vuokra-asiakkaita, joilla on jäänyt avaimet sisälle. Olen neuvonut soittamaan lukkosepän ja sanonut, että jos hän ei avaa ovea, soittakaa minulle. Tällaisia tapauksia on kymmeniä eikä minulle ole koskaan soitettu.
Kuoksa-Jalosen mukaan liikkeellä on paljon huhuja, että voi kestää 3–5 vuotta ennen kuin valtaajan saa asunnosta ulos. Jos valtaajilla on lapsia, on häätäminen lähes mahdotonta.
– Tässä oli kaksi alle kouluikäistä lasta, ja toisella vielä sydänsairaus. Häädössä kesti kuusi kuukautta.
Valtaamisen kohteena voi olla asunto tai talo, joka on pitkään tyhjillään tai jonka tilannetta on seurattu. Yleensä kyse on vuokralaisista, jotka lakkaavat maksamasta vuokraa, mutta asuvat edelleen asunnossa ja ilmoittavat olevansa sosiaalisesti haavoittuvassa asemassa.
Näin kävi Kuoksa-Jaloselle.
Valtaajat voivat olla myös kodittomia tai päihdeongelmaisia.
– Tuntuu, että koronapandemian aikaan tilanne räjähti, kun ei ollut töitä eikä rahaa. Täällä paras hälytysjärjestelmä on naapurin mummo, joka seuraa ympäristöä koko ajan, Kuoksa-Jalonen sanoo.
"Laittavat työmiehen asumaan asuntoon"
Tuttavapiirinsä kautta Kuoksa-Jalosen korviin on kantautunut myös hieman erikoisempi asunnonvaltaustapaus. Kuvitellaan, että asut Suomessa ja sinulla on rakennusprojektissasi Espanjassa espanjalainen rakennusyritys. Urakan loppupuolella huomaat, ettei kaikkea sovittua ole tehty ja kieltäydyt maksamasta.
– Satut olemaan Suomessa, ja he laittavat työmiehen asumaan asuntoon, ettet pääse sinne itse. He laittavat työmiehen ikään kuin valtaamaan talon. Suomesta pitäisi sitten äkkiä tulla paikalle ennen kuin sinne asetutaan taloksi.
Kuoksa-Jalonen kuitenkin kannustaa ostamaan kodin Espanjasta. Hyviin turvallisuusyritysten hälytysjärjestelmäsopimuksiin saa okupa-lisän.
– Jos sinne joku menee, järjestelmä hälyttää ja poliisit tulevat paikalle. Asunto kannattaa vuokrata jollekin järkevälle ihmiselle tai pitää edes asutun näköisenä. Eivät kaikki ole täällä huonotapaisia.
– Tosin myös suomalaiset ovat kunnostautuneet talonvaltausten saralla – he ovat oppineet nopeasti paikallisten tavoille. Tämän takia täällä pidetään huolta myös toisten asunnoista, Kuoksa-Jalonen sanoo.
Hän ei ole kuitenkaan enää aikoihin törmännyt valtaajiin Aurinkorannikolla.
– Niitä voi olla tätä nykyä enemmän pohjoisempana Espanjassa, Kuoksa-Jalonen pohtii.