Kirjastoista saa nykypäivänä lähes mitä vaan.
Tutkijoiden mukaan muinaisen Assyrian hallitsija Assurbanipal (668-630 eKr.) perusti aikanaan maailman varhaisimman tunnetun kirjaston, jonne hän kerätytti muun muassa savitaulukokoelmia henkilökohtaiseen käyttöön.
Modernin kirjaston lainmukainen tehtävä on esimerkiksi edistää lukemista ja kirjallisuutta sekä tarjota ohjausta ja tukea tiedon hankintaan ja käyttöön sekä monipuoliseen lukutaitoon. Yhä useammat kirjastot tarjoavat asiakkailleen perinteisen painetun tekstin lisäksi paljon muutakin lainattavaa.
Tuskin osasi Assurbanipal kuvitella, kuinka olennaiseksi osaksi ihmiskunnan sivistystä ja historiaa kirjastoinstituutio muodostuisi – puhumattakaan siitä, että kirjastoista saisi kuka tahansa lainata vaikkapa roskapihdit, energiankulutusmittarin, kuulokkeet, peliohjaimen, mölkky-pelin, ukulelen, pastakoneen, rakenneilmaisimen tai urheiluseuran kausikortin.
Suomalaiselle kirjastonkävijälle tarjotaan yhä enemmän muitakin lisäpalveluja perinteisten kirjalainojen ohella.
Monet kirjastot valikoivat lainattavia asioita asiakkaiden ehdotusten ja toiveiden mukaan, mutta myös kirjaston oma profiili vaikuttaa valintoihin.
Helsingin yliopiston Viikin kampusalueella parveilevat lukuisat biotieteiden, maa- ja metsätaloustieteiden sekä farmasian ja eläinlääketieteen tiedonjanoiset. Viikin kirjastossa luonnonläheisyys näkyy monella tavalla.
– Usein peilaamme siihen, että kun meillä luontopainotus, niin mietimme, kuinka hyvin jokin [esine] sopii siihen, Viikin kirjastojohtaja Mari Heino kertoo Viiden jälkeen -ohjelmassa.
