Kirjastoista saa nykypäivänä lähes mitä vaan.
Tutkijoiden mukaan muinaisen Assyrian hallitsija Assurbanipal (668-630 eKr.) perusti aikanaan maailman varhaisimman tunnetun kirjaston, jonne hän kerätytti muun muassa savitaulukokoelmia henkilökohtaiseen käyttöön.
Modernin kirjaston lainmukainen tehtävä on esimerkiksi edistää lukemista ja kirjallisuutta sekä tarjota ohjausta ja tukea tiedon hankintaan ja käyttöön sekä monipuoliseen lukutaitoon. Yhä useammat kirjastot tarjoavat asiakkailleen perinteisen painetun tekstin lisäksi paljon muutakin lainattavaa.
Tuskin osasi Assurbanipal kuvitella, kuinka olennaiseksi osaksi ihmiskunnan sivistystä ja historiaa kirjastoinstituutio muodostuisi – puhumattakaan siitä, että kirjastoista saisi kuka tahansa lainata vaikkapa roskapihdit, energiankulutusmittarin, kuulokkeet, peliohjaimen, mölkky-pelin, ukulelen, pastakoneen, rakenneilmaisimen tai urheiluseuran kausikortin.
Suomalaiselle kirjastonkävijälle tarjotaan yhä enemmän muitakin lisäpalveluja perinteisten kirjalainojen ohella.
Monet kirjastot valikoivat lainattavia asioita asiakkaiden ehdotusten ja toiveiden mukaan, mutta myös kirjaston oma profiili vaikuttaa valintoihin.
Helsingin yliopiston Viikin kampusalueella parveilevat lukuisat biotieteiden, maa- ja metsätaloustieteiden sekä farmasian ja eläinlääketieteen tiedonjanoiset. Viikin kirjastossa luonnonläheisyys näkyy monella tavalla.
– Usein peilaamme siihen, että kun meillä luontopainotus, niin mietimme, kuinka hyvin jokin [esine] sopii siihen, Viikin kirjastojohtaja Mari Heino kertoo Viiden jälkeen -ohjelmassa.
Joistakin kirjastoista voi lainata jopa urheiluseurojen kausikortteja tai kulttuurimenojen pääsylippuja. Varaamaan niitä ei kuitenkaan pysty.
– Aika paljon asiakkaat soittavat ja kysyvät, että "onko se nyt siellä, jos tulen hakemaan", mutta pääsylippuja ei valitettavasti voi varata puhelimitse, vaan niitä pitää kysyä kirjastosta.
Viikissä on suunnitteilla lisätä lainavalikoimaan varsin erikoinen laite: Lepakkodetektori eli lepakkotutka.
– Kuulimme, että lepakkojen äänien tarkkailuun on tällaisia lepakkodetektoreja, joilla voi kuunnella mitä ääniä lepakot päästelevät. Olemme suunnitelleet sellaisen hankkimista, kirjastonjohtaja mainitsee kysyttäessä erikoisimmista lainattavista asioista.
Ruotsissa voi lainata ihmisen
Ruotsissa lainattavien erikoisuuksien lista on vielä aavistuksen Suomea laajempi: Carl Olof Berg on nimittäin ruotsalainen näyttelijä, joka on lainattavissa loppuvuoden ajan Hudiksvallin, Ockelbon kuin Sandvikeninkin kirjastoista.
Ihan pelkkää miestä tällä lainauksella ei saa. Carl Olofilla on käynnissä yhden miehen esitys, jota voi lainata kirjastokortilla omaan kotiinsa näytettäväksi.
Lainaaja valitsee kolmesta eri vaihtoehdosta juuri itselleen sopivan Carl Olofin esityksen, lainaa hänet kirjastokortillaan sopivana päivänä ja avaa sitten kotiovensa näyttelijälle, joka tulee paikalle tekemään esityksensä.
MTV:n Viiden jälkeen ruotsalainen sisarohjelma Efter Fem tavoitti Carl Olofin ja jututti häntä aiheesta tarkemmin. Katso haastattelu artikkelin alussa olevalta videolta!