Kari Hakkarainen paineli metsään yli 20 asteen paukkupakkasilla – havahtui tuntikausia myöhemmin: "Hiihdin, enkä katsellut kelloa" | MTV Uutiset
Pelaajalegenda paineli metsään yli 20 asteen paukkupakkasilla – havahtui tuntikausia myöhemmin kaukana kotoa: "Hiihdin, enkä katsellut kelloa"
Kari Hakkarainen viihtyi talvisessa metsässä kymmenen tuntia paukkupakkasesta huolimatta.KARI HAKKARAINEN
Julkaistu 11.01.2022 07:48
Ville-Veikko Valta
ville-veikko.valta@mtv.fi
Sotkamon Jymyn pesäpallolegenda Kari Hakkarainen repäisi kymmenen tunnin hiihtovaelluksen yli 20 asteen paukkupakkasilla. "Karran" mukaan pitkäksi venynyt suunnistusretki latasi henkisiä akkuja.
– Ei kyllä vielä ole palautunut, eikä tarvitse tänä iltana lähteä enää urheilemaan, Kari Hakkarainen raportoi maanantaina MTV Urheilulle.
Jymyssä mittavan uran tehnyt pesäpallolegenda vietti leijonaosan sunnuntaistaan metsäsukset jalassaan eteläisen Sotkamon sydänmailla. Urakka venyi lopulta kymmentuntiseksi, kun 53-vuotias kuntourheilija kadotti ajantajun.
– Joskus kyselin hiihtovalmentajakamuilta hyvää perustreeniä hiihtoon. Lähes joka kerta vastaus oli "mee aamulla mehtään ja tule illalla pois". Se on ihan hyvä, Hakkarainen leiskautti reissustaan Twitterissä.
Kari Hakkarainen valittiin Vuoden pesäpalloilijaksi kauden 1996 päätteeksi.Lehtikuva / Markku Ruottinen
Ajatus suunnistusretkestä sai alkunsa päiviä kestäneestä pakkasjaksosta. Samoaminen metsäsuksilla ja huopakumikengät jalassa sopii latulykkimistä paremmin äärimmäisin talviolosuhteisiin.
– Olen vielä ihan normi suksilla käynyt hiihtämässä, jos on ollut 15–20 astetta pakkasta. Muutama päivä putkeen oli niin, että pakkanen pysyi yli 20 asteessa, niin ajattelin tehdä tällaisen hiihtovaelluksen metsäsuksilla. Se vähän sitten venähti pidemmäksi kuin olin alun perin suunnitellut, Hakkarainen kertoo.
Hakkarainen laskee lähteneensä retkelleen kahdeksalta aamulla ja palanneensa kotiin lopulta iltakuudelta.
– Ensimmäisen kahden tunnin aikana hiihdin järvellä kaksi kertaa vesille silleen, että piti käydä puihin hieromassa jäätä pois. Sitten piti kotoa vielä käydä hakemassa kuivat hanskat, jonka jälkeen lähdin mantereen puolelle hiihtelemään.
Hakkarainen suuntasi Sotkamon eteläpuolen metsämaille. Kuten olettaa saattaa, umpihangessa, vaihtelevassa maastossa ja satunnaisilla metsäautoteillä, vauhti oli verkkaista.
– Hiihdin, enkä katsellut kelloa. Sitten huomasin, että "oho, kuusi tuntia on mennyt jo". Olin aika kaukana, 26 kilometrin päässä kotoa. Totesin, että nyt täältä on lähdettävä tulemaan jo poispäin. Siinä meni neljä tuntia, että pääsin kotiin.
Melkein kotona. Tältä Hakkarainen näytti yhdeksän tunnin jälkeen.KARI HAKKARAINEN
– Pois tullessa piti hiihtää ihan junaradan vierusta, kun alkoivat voimat jo ehtyä, eikä viitsinyt enää niitä umpihankia kierrellä, Hakkarainen kuvailee tyynesti.
Lenkin pituudeksi tuli lopulta yhteensä 52 kilometriä, joka on varsin mittava etäisyys talvisissa maasto-olosuhteissa.
"Tykkään pitkistä suorituksista"
Pesäpalloilijana yhteensä seitsemän Suomen mestaruutta 1990-luvulla ja vuosituhannen taitteessa saavuttanut ja 1996 Vuoden pesäpalloilijaksi valittu Hakkarainen kertoo nauttivansa nykyään suuresti kestävyysurheilun tuomasta haasteesta.
– Olen normaalisuksilla hiihdellyt yli sadan kilometrin lenkkejä, joten sinällään aihe on tuttu. Tykkään haastaa itseäni ja kokeilla, että vieläkö tässä jaksaa.
– Jaksoin kyllä, olisi siinä jonkun tunnin vielä voinut mennä, Hakkarainen sanoo.
Juttu jatkuu videon alla.
4:49Ex-maastohiihtotähti Jari Isometsän tekniikkavinkit: Näin etenet perinteisellä hiihtotavalla oikeaoppisesti.
Hakkarainen kertoo osallistuneensa pitkien matkojen tunnelmallisiin klassikkohiihtokisoihin, kuten Ruotsin 90 kilometrin Vasaloppetiin ja Italian Val di Fiemmessä hiihdettävään 70-kilometriseen Marcialongaan.
– Oli Vasaloppet vähän haaveissa tänäkin vuonna. Tai sitten joku muu Ski Classics -kisa ulkomailla. Se on vähän, että kannattaako kuntoilijan lähteä nyt säntäilemään ulkomaille kisoihin. Jos koronatilanne helpottaa kevättä kohti, niin voi olla, että käyn jonkun kisan hiihtämässä ulkomailla, Hakkarainen tuumailee.
Latujen lisäksi kestävyyttä on mitattu soutuveneessä, Kuopion Soutajien riveissä.
– Olen Sulkavan souduissakin ollut ja kolme kertaa voitettiinkin se 2013–2015. Tykkään pitkistä suorituksista. Senkin tiimoilta tämä on oikeastaan vähän jatkumoa, Hakkarainen luotaa.
Nälkä tulee vaikka sohvalla istuessa
Pitkäkestoisiin kylmän sään suunnistuksiin Hakkarainen neuvoo pukeutumaan tarkasti.
– Pitää olla sopivasti päällä. Jos on liian paljon päällä, niin tukehtuu ja hikoilee liikaa. Siinä tulee sitten sippi. Tankkasin myös ennakkoon edellisenä päivänä, että hiilihydraattivarastot eivät tyhjenisi, Hakkarainen kertoo.
Päivän aikana Hakkarainen ryysti kolme litraa juomaa ja tankkasi eväsleivillä sekä proteiini- ja suklaapatukoilla.
– Kymmenessä tunnissa ehtii tulla nälkä, vaikka istuisi sohvalla.
Hakkaraisen metsäsuksilla pääsee umpihangessakin.KARI HAKKARAINEN
Evästauot oli kuitenkin kovan pakkasen vuoksi pidettävä lyhyinä.
– Heti alkoi kylmä tulla. Kädet ehtivät mennä kylmäksi ja lämpöön pääseminen kesti sen 10–15 minuuttia, kun lähti taas hiihtämään, Hakkarainen kertoo.
Vaikka reissu oli fyysisesti raskas, henkisellä puolella se latasi Hakkaraisen akkuja.
– Nykytohotus, kaikki koronasysteemit ja muut unohtuvat. Siellä pääsee irti kaikesta arjen kuvioista ja olemaan rauhassa omien ajastusten kanssa. Se on tärkeä latauskeino.
Mentorointia ja penkkiurheilua
Sotkamossa asuva Hakkarainen pitäytyy pesäpallon suhteen enimmäkseen katsojana.
– Käyn pelit kyllä katsomassa. Jotakin mentorihommia on välillä. On muutama ihminen, joka haluaa toisinaan kuulla mielipiteitäni pesishommista, heitä auttelen sitten tarvittaessa. Virallista roolia ei ole, Hakkarainen selvittää.
Hakkarainen lopetti pelaamisen alun perin seitsemänteen Suomen mestaruuteensa vuonna 2001, mutta teki sitten vielä comebackin hopeaa tuoneella kaudella 2007. Koko pesäpalloura kului Sotkamon Jymyn riveissä.
Työura pelihommien jälkeen on vienyt Hakkaraisen sähköverkkoja urakoivan yhtiön leipiin.
– Olen Kajaanin toimipisteen toinen tiimipäällikkö. Sähköverkkoja rakennetaan, ja onko mulla 11 alaista siinä tiimissä.
Myös penkkiurheilua tiuhaan harrastava Hakkarainen kutsuu hiihtoa elämäntavakseen.
– Kyllä mä varmaan taas tiistai-iltana käyn vielä hiihtämässä pikkusuksilla, kun lauhtuu tuo pakkanen, Hakkarainen tuumaa.
Kari Hakkarainen valittiin Vuoden pesäpalloilijaksi kauden 1996 päätteeksi.Lehtikuva / Markku Ruottinen
