Kaukana ovat ajat, jolloin pantiksi päätyivät liinavaatteet tai kengät. Nykyisin tyypillinen panttilainaamoon astuva asiakas tuo mukanaan korun, rannekellon tai sähkökitaran, jota vastaan saadulla lainalla maksetaan vaikkapa viikonlopun ruokaostokset tai perheen lomamatka.
Panttilaina on yksi vanhimmista tavoista hankkia lainaa. Vuosikymmeniä sitten ihmiset omistivat vähemmän, ja pantiksi päätyi arkisia käyttöesineitä. Nykyisin pantataan esimerkiksi taidetta, elektroniikkaa ja arvokkaita keräilyesineitä.
Panttilainaamoilla on Suomessa pitkä historia. Ensimmäinen panttilainaamo perustettiin Turkuun vuonna 1869. Seuraavaksi panttilainaamoa kaivattiin myös Helsinkiin, ja niin vuonna 1882 perustettiin Helsingin Pantti. Toimipisteitä on nykyisin ympäri Suomen.
– Me otamme vastaan kaikenlaista tavaraa, millä on jonkinlainen jälleenmyyntiarvo. Rikkinäisiä tuotteita emme ota vastaan ja viat syynäämme toki tarkkaan, kiteyttää konttorinjohtaja Pirjo Leppikangas Helsingin Pantin Sörnäisten toimipisteestä.
Poikkeuksen tekevät jalometallit, joilla on aina materiaaliarvonsa, olivatpa esineet ehjiä tai rikkinäisiä. Niin sanottua romukultaa vastaan lainataan rahaa painon ja pitoisuuden mukaan.
Arvottomaksi luultu koru saattaa yllättää positiivisesti
Hyvä pantti on esine, jolla on hyvä jälleenmyyntiarvo. Tällä hetkellä esimerkiksi designtuotteita pantataan paljon: huutokaupassa haluttuja tuotteita ovat erityisesti designvalaisimet ja merkkilaukut. Myös 1960- ja 1970-lukujen korut löytävät tällä hetkellä hyvin ostajansa.
Kultakoru on Leppikankaan mukaan aina hyvä pantti, sillä sen arvo on sidottu maailmanmarkkinahintaan.