Espoolainen Anu Kilpi ihmettelee Helsingin Sanomien mielipidesivuilla 92-vuotiaan äitinsä kohtelua pankkiautomaatin nielaistua tämän kortin. Kilven mukaan Nordea ei ollut suostunut auttamaan hätääntynyttä vanhusta.
Anu Kilpi kertoo mielipidekirjoituksessaan 92-vuotiaan äitinsä elävän yksin kotonaan Helsingissä ja hoitavan raha-asiansa niin esimerkillisesti kuin se vain on mahdollista ilman tietokonetta ja älypuhelinta.
Kilven mukaan äiti työnsi äskettäin korttinsa automaatissa väärään lokeroon ja automaatti nielaisi kortin.
– Hätääntynyt vanhus matkasi oman pankkinsa konttoriin hakemaan apua, mutta vastaanotto oli tyly: he eivät voineet auttaa. Äitiäni kehotettiin soittamaan tiettyyn numeroon. Kun äitini kysyi, voisiko hän soittaa tuohon numeroon pankin konttorista, hänelle vastattiin, ettei heillä ole puhelinta, Kilpi kirjoittaa.
Kilpi on järkyttynyt äitinsä kohtelusta.
– Tuntuu pöyristyttävältä, että vain noin kuukausi aiemmin samasta konttorista äidilleni oli soitettu useasti ja houkuteltu häntä pankin sijoitusneuvojan puheille. Sen seurauksena äitini olikin sijoittanut merkittävän summan Nordean rahastoihin. Nyt kun äitini olisi tarvinnut apua tässä pankkikorttiasiassa, hän ei ollut edes yhden puhelinsoiton arvoinen.
Kilpi arvioi kirjoituksessaan vielä Nordean palvelumallin seuraamisen vievän omatoimiset vanhukset holhouksen alaisiksi tuhoamalla heidän kykynsä hoitaa omia asioitaan.