Paikallisesta sopimisesta ei ole päästy sopuun, kertovat SAK, Akava ja STTK – syyttävät työnantajia "täydellisestä kompromissihaluttomuudesta"

Suomalaiset haluavat parantaa työllisyyttä tukemalla osatyökykyisiä ja lisäämällä paikallista sopimista 2:15
Mitä työllisyystoimia suomalaiset haluavat? Katso video!

Sanna Marinin (sd.) hallitus haluaa edistää paikallista sopimista. Asiaa on selvitetty kolmikantaisella työryhmällä, joka on SAK:n, Akavan ja STTK:n tiedotteen mukaan ajautunut kuitenkin umpisolmuun: tärkeästä kiistakysymyksestä ei ole päästy sopuun.

Suomi tarvitsee kipeästi lisää työllisiä, ja hallitus toivoo, että tavoitetta voisi edistää lisäämällä paikallista sopimista työehdoista.

Hallitusohjelmassa on kirjaus paikallisen sopimisen lisäämisestä osapuolten keskinäiseen luottamukseen perustuen.

Toiveiden toteutuminen on nyt kuitenkin vastatuulessa. Riita koskee etenkin työnantajaliittoihin kuulumattomien yritysten sopimista.

Työntekijäjärjestöt SAK, Akava ja STTK syyttävät tiedotteessaan työnantajapuolta tarkoitushakuisesta "täydellisestä kompromissihaluttomuudesta".

Kuka saisi edustaa työntekijöitä?

Paikallisen sopimuksen linjauksia on mietitty kolmikantaisessa työryhmässä ensi viikon budjettiriihtä varten.

Osallisina ovat siis työnantajien, työntekijöiden sekä hallituksen edustajat.

Budjettiriihi on hallitukselle erittäin tärkeä etappi. Esiteltävänä pitäisi olla ainakin 30 000 työllisen edestä työllisyystoimia – tai ainakin näkymä niihin.

Työministeri Tuula Haataisen (sd.) valtiosihteerin Ville Kopran (sd.) vetämässä paikallista sopimista koskeva työryhmä on erimielinen siitä, kuka saisi toimia henkilöstön puolesta neuvottelijana, jos työnantajaliittoon kuulumattomat yritykset pääsisivät mukaan paikalliseen sopimiseen.

Järjestäytyneissä yrityksissä työehtojoustoista sopii nykyisellään lähtökohtaisesti ammattiliittoon kuuluva luottamusmies. 

Työnantajajärjestöt EK ja Suomen Yrittäjät ajavat mallia, jossa joustoista voisi sopia joko luottamusmies, työntekijöiden keskuudestaan valitsema luottamusvaltuutettu tai koko henkilöstö.

Paikallisen sopimisen harjoittaminen ei olisi näin ollen enää sidoksissa ammattiliittoihin kuuluviin luottamusmiehiin, mikä olisi työnantajajärjestöille hankala pala nieltäväksi.

– Työnantajapuoli ajaa pala palalta koko sopimusjärjestelmää alas, mikä uhkaa kriisiyttää työmarkkinat ja sopimustoiminnan. Jos paikallista sopimista ajetaan väkisin lakiteitse ohi työehtosopimusten, se vähentää halua tehdä paikallisia sopimuksia käytännössä, SAK, Akava ja STTK syyttävät.

Suomen Yrittäjät ja EK vaativat puolestaan tiedotteessaan yrityksille ja työntekijöille yhdenvertaisuutta.

– Yrityksen henkilöstön tehtävä on pohtia, mikä sopimisen malli sopii heille parhaiten. Emme voi lähteä siitä, että liittojen jäsenet ovat muita paremmassa asemassa, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kommentoi.

Marin: "Olisi hyvä löytää ratkaisuja"

Kolmikantainen työryhmä on jäänyt aiheesta erimieliseksi, mikä on kolaus hallituksen toiveille paikallisesta sopimisesta merkittävänä työllisyystoimena.

Aihetta tullaan valtiosihteeri Kopran tviitin mukaan käsittelemään vielä hallituksen budjettiriihineuvotteluissa.

Pääministeri Sanna Marin vetosi työmarkkinajärjestöihin jo tiistaina Politiikan toimittajat ry:n tilaisuudessa.

– Olisi hyvä löytää ratkaisuja. Tietenkin tässä työmarkkinajärjestöillä on iso rooli, millä tavalla siellä neuvottelupöydässä halutaan löytää yhteisiä näkemyksiä, Marin sanoi.

– Jos ei ole halua ja kykyä sopia, asiaa on vaikea edistää. Itse kyllä vetoaisin siihen, että tältäkin saralta löydettäisiin ratkaisuja, Marin kommentoi.

Juttua täydennetty SY:n ja EK:n tiedotteen pohjalta kello 14.27.

Lue myös:

    Uusimmat