Päättäjät tuntevat luonto- ja eläinavusteisia menetelmiä vielä heikosti. Niistä on kuitenkin saatu hyviä tuloksia.
Luonto- ja eläinavusteisten menetelmien käyttö terveydenhuollon palveluissa on Suomessa melko harvinaista. Menetelmien käyttöä rajoittaa se, että luonto- ja eläinavusteiset toimintatavat tunnetaan vielä heikosti päättäjien, palvelunjärjestäjien ja viranomaisten keskuudessa, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Elina Vehmasto.
Vehmaston mukaan luontoavusteiset menetelmät toimivat tutkitusti parhaiten mielenterveys- ja päihdetyössä, erilaisten terveysongelmien ennaltaehkäisyssä ja työkyvyn ylläpidossa. Esimerkiksi terveysmetsätoiminta – joka pitää sisällään erilaisia ohjattuja hyvinvointiretkiä metsiin – on yksi Suomessa käytössä olevista luontoavusteisista toimintatavoista.
Lue myös: Tutkimus: Metsähakkuut syypää hömötiaisten määrän laskuun
"Ammattilaiset näkevät palvelut tuloksellisina"
Eläinavusteisuutta puolestaan on käytetty esimerkiksi puhe-, toiminta- ja fysioterapiassa, ja Vehmaston mukaan sen käytöstä on saatu lupaavia kansainvälisiä tuloksia myös psykoterapeuttisessa, neurologisessa ja sosiaalisessa kuntoutuksessa.
Eläinavusteisia hyvinvointipalveluja toteutetaan useimmiten koiran tai hevosen kanssa, muun muassa ratsastuksen parissa. Myös muiden eläinten käyttö on yleistymässä, ja palveluntarjoajia on jo eri puolilla maata.
– Luonto- ja eläinavusteisia menetelmiä käyttävät ammattilaiset näkevät palvelut tuloksellisina, mutta asiakkaille sopivien palvelujen hankkimiseen ei usein ole resursseja. Suomalaista tutkimustietoa luonto- ja eläinavusteisuuden hyödyistä kaivataan lisää, Vehmasto sanoo.
Menetelmiä käytetään Suomessa eri-ikäisten asiakkaiden hyvinvointipalveluissa, mutta mahdollisesti eniten kouluikäisten lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena.