Hallitus sopi tänään linjauksista liittyen talous- ja rahaliiton eli EMU:n kehittämiseen. Talous- ja rahaliitto ei ole valmis, mutta Suomi on edelleen valmis kehittämään sitä. Tulemme olemaan aktiivinen ja rakentava keskustelukumppani. Lähdemme ajattelussamme siitä, että toimivan talous- ja rahaliiton tulee perustua terveisiin ja reiluihin periaatteisiin.
Hallituksen työ lähtee keskeisten ongelmien määrittelemisestä. Olemme käyneet myös vuoropuhelua asiantuntijoiden kanssa ja päätyneet varsin johdonmukaiseen kokonaisuuteen linjaustemme osalta. Toimiva talous- ja rahaliitto on myös Suomen etu.
Analyysimme perusteella EMU:ssa on kolme keskeistä ongelmakokonaisuutta. Ensimmäiseksi, jäsenmaiden talouksien välillä on liikaa eroja, ja talouspolitiikan koordinaatio ei ole toiminut odotetulla tavalla. Toiseksi, pankkien ja valtioiden välillä olevaa kohtalonyhteyttä ei ole pystytty katkaisemaan uskottavasti eikä pankkisektorin riskienhallinta ja sääntely ole vieläkään riittävän kattavaa. Kolmanneksi, julkista ja yksityistä ylivelkaantumista ei ole pystytty hillitsemään hyvinä aikoina eikä toisaalta hallitsemaan ja korjaamaan uskottavasti kriisitilanteissa.
Edellä kuvatut EMU:n ydinongelmat johtivat eurokriisiin. Saimme sen hallintaan, mutta selvää on, että pelkkä oireiden hoito ei riitä, vaan on puututtava juurisyihin. Siksi peruslinjauksemme painottuvat seuraaviin ratkaisukokonaisuuksiin.
Ensinnäkin Suomi voi tukea monivuotisen rahoituskehyksen ja EU:n budjetin kehittämistä niin, että se vastaa paremmin euroalueen tarpeita. EU-budjetissa voisi olla esimerkiksi erillinen momentti euromaille. Suomi korostaa ylipäätään ehdollisuuden ja riittävien kannusteiden merkitystä. Jäsenmaiden lähentymistä, kilpailukykyä ja rakenneuudistuksia vahvistavaa politiikkaa on syytä tukea. Näin vahvistetaan jäsenmaiden kasvua ja kriisiensietokykyä.
