Tuoreen tutkimuksen mukaan varsinkin maahanmuuttajataustaiset oppilaat jäävät oppimistuloksissa muista jälkeen. Asian ratkaisemiseksi on monenkirjavia ehdotuksia.
Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran perjantaina 20. tammikuuta kello 6.12.
Pääkaupunkiseudullakin voi alueellisen eriytymisen takia olla kouluja, joissa niin sanotut S2-oppilaat eivät käytä kovin paljon suomen kieltä, kertoo johtava arviointiasiantuntija Jari Metsämuuronen Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta (Karvi).
Moni suomea toisena kielenään puhuva voi käyttää kavereidensa kanssa suomea arjen kanssakäymisissä. Se ei kuitenkaan kartuta spesifimpää sanavarastoa, jolle olisi käyttöä vaikkapa biologian, fysiikan tai historian tunneilla.
– Aika nopeasti käy ilmi, kun vähän rapsutellaan kielitaitoa, että se on sellaista "metrosuomea". Kuulostaa ihan suomelta, mutta jos ei ole luettu suomenkielisiä kirjoja, otettu haltuun teoreettisempia käsitteitä, niin kyllä se koulunkäynti käy raskaaksi, Metsämuuronen sanoo.
Asiantuntijan mukaan viimeistään ylemmillä luokilla tämä voi muuttua haasteeksi.
– Ollaan jo aika kaukana sellaisesta kielestä, jolla voi työllistyä esimerkiksi virkakoneistoon.
Kansanedustajat pohtivat ratkaisuja
Kielitaidon parantaminen on avain, jolla raportin kuvailemaa kehityskulkua voidaan korjata, sanoo kansanedustaja (ps.).
