Kielitaito rapautuu, pääkaupunkiseudun kouluissa puhutaan jo "metrosuomea" – asiantuntija kertoo, missä vaiheessa se alkaa olla ongelma

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran perjantaina 20. tammikuuta kello 6.12.

Pääkaupunkiseudullakin voi alueellisen eriytymisen takia olla kouluja, joissa niin sanotut S2-oppilaat eivät käytä kovin paljon suomen kieltä, kertoo johtava arviointiasiantuntija Jari Metsämuuronen Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta (Karvi).

Moni suomea toisena kielenään puhuva voi käyttää kavereidensa kanssa suomea arjen kanssakäymisissä. Se ei kuitenkaan kartuta spesifimpää sanavarastoa, jolle olisi käyttöä vaikkapa biologian, fysiikan tai historian tunneilla.

– Aika nopeasti käy ilmi, kun vähän rapsutellaan kielitaitoa, että se on sellaista "metrosuomea". Kuulostaa ihan suomelta, mutta jos ei ole luettu suomenkielisiä kirjoja, otettu haltuun teoreettisempia käsitteitä, niin kyllä se koulunkäynti käy raskaaksi, Metsämuuronen sanoo.

Asiantuntijan mukaan viimeistään ylemmillä luokilla tämä voi muuttua haasteeksi.

– Ollaan jo aika kaukana sellaisesta kielestä, jolla voi työllistyä esimerkiksi virkakoneistoon.

Kansanedustajat pohtivat ratkaisuja

Kielitaidon parantaminen on avain, jolla raportin kuvailemaa kehityskulkua voidaan korjata, sanoo kansanedustaja Kaisa Juuso (ps.).

Kansanedustajan mielestä inkluusiosta pitäisi voida luopua tilanteessa, jossa oppilaan tarvitsema tuki on niin suurta, ettei hän pysy oppimisryhmänsä mukana.

Juuson mukaan koko luokka kärsii, jos käsitteitä ja kielitaitoa on kerrattava huonommin kieltä taitavien ehdoilla.

– Luokalle jättäminen ei ole häpeä. Se on pitkässä juoksussa lapsen etu jos hän ei luokallaan pärjää. Joskus voi olla ihan hyvä kerrata lukuvuosi, sanoi Juuso Huomenta Suomessa.

Vasemmistoliiton kansanedustajan Jussi Saramon mielestä suomen kielen opettelulle tulisi rakentaa vahva pohja jo varhaiskasvatuksen puolella.

Saramon mukaan asuinalueita tulisi kaavoittaa ja rakentaa siten, etteivät eri kieliä puhuvat ja erituloiset keskity toisistaan täysin eri alueille.

– Jos rakennetaan pelkästään hyvätuloisille asuinalueita, kääntöpuolena muilla asuinalueilla on keskimääräistä enemmän pienituloisia ja työttömiä.

Kannustavana esimerkkinä Saramo mainitsee entisen asuinpaikkansa Vantaan Länsimäen, joka on yksi Suomen maahanmuuttajavaltaisimpia asuinalueita.

Länsimäessä koulussa opettajien hyvä työ, vanhempien yhteisö sekä asenne ratkaisivat kansanedustajan mukaan paljon.

– Jos lietsotaan vihaa ja vastakkainasettelua; syytetään lapsia siitä, etteivät he osaa tarpeeksi hyvin suomen kieltä – se ei ole se ratkaisu, vaan se, että kaikki saavat tarvitsemansa tuen, Saramo sanoi.

"Osa menestyy erittäin hyvin"

Karvin Metsämuurosen mukaan osa toisena kielenään suomea puhuvista nuorista menestyy erittäin hyvin ja on kantasuomalaisen kielitaidon kanssa samalla viivalla.

– Mutta valitettavasti tähän ryhmään kuuluu myös sellaisia oppilaita, joille suomen kielen opetteleminen tuntuu olevan tosi vaikeaa. Ihan jo pelkästään se, että ei ymmärrä kysymystä kansallisessa testissä, on ihan pätevä syy sille, että ei osaa kokeissa.

Karvin raportti matematiikan ja äidinkielen taitojen kehittymisestä julkaistiin aiemmin tällä viikolla.

Lue lisää: Koulunsa päättävän matematiikan ja äidinkielen taito voi olla 7.-luokkalaisen tasolla – näin dramaattisesti koululaisten osaaminen on laskenut