Orpon hallitukselle kova arvio taloudenpidosta | MTV Uutiset
Orpon hallitukselle kova arvio taloudenpidosta
Arviointineuvoston mukaan Orpon hallituksen talouspolitiikka ei ole johdonmukaista.AFP / Lehtikuva
Julkaistu 02.02.2026 10:00
Antonia Berg
antonia.berg@mtv.fi
Neuvoston mielestä Orpon hallituksen veroratkaisut, eläkeuudistuksen rajaukset ja rakenteellisten toimien puute ovat hidastaneet velkaantumisen hillintää.
Hallitus ei ole ollut johdonmukainen talouspolitiikassaan, toteaa talouspolitiikan arviointineuvosto raportissaan.
Heikon suhdannetilanteen lisäksi tämä on syy sille, ettei julkisen talouden velkasuhde ole taittunut hallitusohjelman tavoitteen mukaisesti.
Hallituksen tavoitteena on taittaa Suomen julkisen talouden velkaantuminen vuoteen 2027 mennessä.
– Velkaantuminen ei ole nyt vielä taittunut ja alijäämät eivät ole oleellisesti pienentyneet hallituskauden aikana, toteaa arviointineuvoston puheenjohtaja Niku Määttänen MTV Uutisille.
Arviointineuvoston puheenjohtaja, professori Niku Määttänen esitteli talouspolitiikan arviointineuvoston raporttia tammikuussa 2024.MTV
– Ei se tarkoita, etteivätkö hallituksen toimet kokonaisuudessa vahvista julkista taloutta, mutta ne eivät vahvista niin paljon, kuin mitä tässä on tavoiteltu.
Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti tarkastelee erityisesti hallituksen vuonna 2025 päättämiä uusia toimia.
Heikon suhdannetilanteen taustalla on erityisesti asuntorakentamisen jyrkkä supistuminen. Vuonna 2025 talouskasvua hidasti myös kotitalouksien säästämisasteen nousu ja finanssipolitiikan kiristyminen, todetaan raportissa.
Hallitus kevensi veroja
Hallitus päätti keventää veroja kevään 2025 puoliväliriihessä.
Pieni- ja keskituloisten tuloverotusta kevennettiin hieman ja suurituloisimpien ylintä rajaveroastetta laskettiin selvästi. Yhteisöveroa kevennettiin kahdella prosenttiyksiköllä, 18 prosenttiin, vuodesta 2027 alkaen.
– Nyt kun päätettiin laskea yhteisöveroa vuoden 2027 alusta alkaen ihan selvästi, samassa yhteydessä olisi ollut luontevaa karsia erilaisia yritysten saamia verotukia ja ehkä suoriakin yritystukia, sanoo Määttänen.
– Samalla olisi voinut uudistaa listaamattomien yritysten osinkoverotusta. Tämä olisi tarkoittanut joillekin yrityksille veronkiristyksiä, mutta kun yhteisövero alenee, se olisi yksittäisten yritysten kohdalla kompensoinut kiristystoimien kielteisiä vaikutuksia.
Hallitus on päättänyt keventää sellaisia veroja, jotka eivät ole kokonaistuotannon kannalta erityisen haitallisia.
Samalla hallitus on jättänyt eläke-etuudet lähes kokonaan sosiaaliturvaleikkausten ulkopuolelle.
– Sosiaaliturvaleikkaukset ovat kohdistuneet työikäisten etuuksiin lähes kokonaan. Meidän mielestämme on vähän epäjohdonmukaista, että jätetään eläke-etuudet kokonaan leikkausten ulkopuolelle. Tässä ei ole kyse siitä, että maksussa olevia eläkkeitä pitäisi leikata, vaan pikemminkin tulevia eläkkeitä.
– Jos niitä olisi tässä yhteydessä leikattu, olisi välittömästi voitu keventää sosiaaliturvamaksuja ja kiristää muuta verotusta ilman, että kokonaisveroaste nousee. Tämä olisi myös mahdollistanut valtion velanoton vähentämisen.
Määttäsen mukaan hallitus ehtisi vielä tällä vaalikaudella tehdä uusia taloustilannetta parantavia päätöksiä.
– Tietysti voi miettiä, löytyisikö sellaisia veronkorotuksia, jotka eivät ole hankalia työnteon tai investointien kannalta.
– Toinen on eläkeuudistus, joka on toistaiseksi vasta esitys. Periaatteessa hallituksella olisi valtaa tehdä kunnianhimoisempikin uudistus, mutta varmaan se on käytännössä vaikeaa.
Neuvosto: Eläkkeistä olisi pitänyt uskaltaa leikata
Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan tulevista eläke-etuuksista olisi pitänyt uskaltaa leikata.
Työmarkkinajärjestöjen neuvoteltu eläkeuudistus ei vaikuta eläkeiän määräytymiseen ja palkasta perittävien eläkemaksujen suuruus pysyy ennallaan 24,4 prosentissa vuosina 2026–30.
Uudistuksessa otetaan käyttöön uusi leikkuri, jota kutsutaan inflaatiovakauttajaksi. Leikkuri pienentää eläkkeiden korotuksia, jos yleinen hintataso kasvaa nopeammin kuin palkat nousevat.
Muita eläke-etuuksiin liittyviä muutoksia uudistukseen ei sisälly. Uudistuksen yksi elementti on myös osakeriskin lisääminen eläkerahastojen sijoituksissa.
Hyvinvointialueiden tilanne parantunut
Hyvinvointialueiden talous on kääntynyt vuonna 2025 kokonaisuutena lievästi ylijäämäiseksi, mutta alueiden taloudellinen tilanne on eriytynyt merkittävästi.
– Kyllä siellä on edelleen hyvinvointialueita hankalassa tilanteessa. Meidän mielestämme oli viisas päätös hallitukselta antaa lisää aikaa näiden alueiden alijäämien kattamiseen. Se helpottaa sopeutumista tähän tiukempaan budjettiin, toteaa Määttänen.
Arviointineuvoston mukaan olisi myös hyvä luopua diagnoositietoihin perustuvasta rahoituksesta. Se nimittäin luo taloudellisen kannustimen hyvinvointialueille kirjata tietynlaisia diagnooseja matalalla kynnyksellä ja toisaalta säästää ennaltaehkäisevissä palveluissa.
Näitä ongelmia voitaisiin lieventää luopumalla sairastavuustietojen käytöstä alueiden välisessä rahanjaossa.
