Opettajat palasivat joululomalta korona-arkeen uupuneina ja jännittyneinä: "Yksin on pärjättävä eikä asialle voi mitään"

2:38
Katso yllä olevalta videolta, miten OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka kommentoi opettajien kokemuksia OAJ:n toiminnasta.

Koulujen kevätlukukausi käynnistyi loppiaisen jälkeen torstaina koronapandemian jyllätessä edelleen. MTV Uutiset haastatteli kolmea opettajaa töihin paluusta.

Suomen lukioissa valmistaudutaan koronan takia jo kolmatta kertaa poikkeusjärjestelyin ylioppilaskirjoituksiin. Opettajat joutuvat puhumaan luokassa monta tuntia suumaskit suun edessä. Heidän pitää pystyä opettamaan samaan aikaan luokassa olevia oppilaita ja niitä, jotka ovat karanteenissa kotona tietokoneiden ääressä. 

Rehtorit yrittävät huolehtia työturvallisuudesta koulutiloissa, joissa liikkuu päivittäin koulusta riippuen satoja, joissain kouluissa jopa yli 1 000 oppilasta tai opiskelijaa.

Suuri osa kokee uupumusta

Koulun henkilökunnalta vaaditaan päivittäin uudelleenjärjestelyä ja sovittamista, jotta opetus voisi jatkua niin normaalina kuin mahdollista ja kaikille tasapuolisena. Tämä kaikki vie veronsa. Tuoreen tutkimuksen mukaan yli 70 prosenttia vastanneista opettajista kokee eriasteista uupumusta.

– Opettajat ovat yhä kevään jäljiltä todella puhki. Moni on kertonut, että kesälomakaan ei ollut tarpeeksi palauttava. Syksyllä jouduin itsekin jäämään unettomuuden takia kahdeksi viikoksi sairaslomalle, kertoo erityisopettajana peruskoulussa työskentelevä nainen.

Opettaja haluaa pysytellä nimettömänä, sillä omalla nimellä tehty haastateltu voisi johtaa vääränlaiseen huomioon koulussa.

"Silloin opetus on suoraan sanottuna ala-arvoista"

THL keräsi syyslukukaudella 2020 tietoa koulujen koronatartunnoista. Selvisi, että epidemian kiihtymisvaiheessa altistumistilanteet lisääntyivät kouluissa ja varhaiskasvatuksessa. Jatkotartuntoihin altistumiset johtivat vain harvoin. 

Erityisopettaja työskentelee koulussa sellaisella alueella, jossa on jatkuvasti paljon koronatartuntoja. Tämä tarkoitti esimerkiksi syksyllä sitä, että sekä oppilaita että opettajia joutui päivittäin jäämään pois koulusta tai karanteeniin. Sijaisille oli koko ajan tarvetta.

Varsinkin erityisopetuksessa etäopetus onnistuu opettajan mukaan huonosti.

– Jos oppilaalla on esimerkiksi keskittymisvaikeuksia, ei siitä tule mitään, että opettaja yrittää samaan aikaan opettaa koulussa olevia oppilaita ja niitä, jotka joutuvat olemaan kotona. Silloin se opetus on suoraan sanottuna ala-arvoista.

Opettaja kuitenkin huomauttaa, että erityisopetuksessakin etäopetus sopii joillekin paremmin kuin toisille.

– Esimerkiksi autismin kirjoon kuuluvilla oppilailla etäopetus on voinut sujua loistavasti, kun ei ole entisenlaisia sosiaalisia paineita tai muita häiriötekijöitä. Mutta esimerkiksi äidinkielenään jotain muuta kuin suomea puhuvat jäävät helposti tuuliajolle etäyhteydellä.

– Keväällä pystyttiin onneksi järjestämään niin, että S2-oppilaat tulivat avustajan kanssa koululle, ja avustaja käänsi etänä olevan opettajan ohjeet ja opetuksen oppilaan äidinkielelle.

Vuorotellen etä- ja lähiopetusta?

Erityisopetuksessa opetus tapahtuu lähietäisyydeltä.

– Erityisopettaja ei kaukaa voi luennoida, vaan kyllä siinä ollaan lähes tukka toisessa kiinni. Olen käyttänyt syksystä asti koko ajan suumaskia. Kyllä siihen tottuu, mutta ei se kivaa ole.

Joululomalta paluu kouluun jännitti erityisopettajaa, mutta omia tuntemuksia ei työpäivän alettua juuri ehdi tarkastelemaan.

– Täällä työskentely on hyvin intensiivistä.

Vaikka erityisopetus taipuu pääosin yläkoulun puolella opettavan opettajan mukaan huonosti etäopetuksena, hän toivoisi silti kouluihin ratkaisuksi mallia, jossa vuorotellaan etä- ja lähiopetuksen välillä.

– Ensimmäiseksi toivoisin, että koulua koskevissa päätöksissä kuullaan kouluja. Nyt ne päätökset tehdään muualla.

Video: THL vastaa vanhempien huoleen: näissä tapauksissa päiväkotilapsen tai koululaisen pitää mennä koronatestiin. Juttu jatkuu videon jälkeen...

4:33

Myös lukiossa työskentelevä opettaja haluaa pysytellä jutussa nimettömänä, koska ei halua profiloitua mediassa tästä asiasta puhumalla. Myös hän on kokenut korona-aikana työskentelyn uuvuttavana.

– Keväällä poikkeusoloissa jaksettiin, koska ajateltiin vain kevättä. Tilanne jatkuu, ja nyt edessä on jo kolmannet koronaylioppilaskirjoitukset. Niiden järjestäminen on raskasta ja uuvuttavaa.

Hän tuo puheessaan esiin erityisopettajan lailla opetuksen järjestämisen eri tavalla kuin nyt. Hän ehdottaa, että jonkinlaisesta hybridimallista opetuksessa ainakin keskusteltaisiin.

– Nykyistä luovemmin voisi miettiä, mikä olisi toimiva ratkaisu. Hybridimalli voisi olla esimerkiksi vuoroviikoin etäopetusta ja lähiopetusta tai opetuksen järjestämistä aamu- ja iltapäivävuoroissa.

"Etäkoulu on pyhä peruna"

Varsinais-Suomessa työskentelevä ensimmäisen luokan opettaja ottaisi etäkoulut nykyistä herkemmin käyttöön.

– Etäkoulusta on tullut pyhä peruna, jota vältetään loppuun asti. Sitä pitäisi hyödyntää heti, kun näyttää siltä, että tietyssä koulussa on koronatartuntoja.

Hän ehdottaa, että etäkouluun voisi siirtyä jo ennaltaehkäisevästi ja niiden kohdalla, jotka pärjäävät hyvin etäkoulussa. 

– Monella on virheellinen käsitys siitä, että koulut olisi muka suljettu kokonaan keväällä. Edelleen kaikki 1–3-luokkalaiset ja erityistukea tarvitsevat saavat yhä käydä koulussa.

Kun osa koulusta kävisi etänä koulua, esimerkiksi turvaväliongelmat ja ruokailut helpottuisivat.

– Meidän koulussamme ei tällä hetkellä voi enempää porrastaa ruokailuja. Ensimmäiset luokat syövät jo hieman kello kymmenen jälkeen. 

Opetusalan ammattijärjestö OAJ:sta kerrotaan, että opettajien yleinen palaute on se, että etäopetus on kuormittavaa, eikä siihen haluta siirtyä. Tarvittaessa etäkouluun kuitenkin siirrytään, jos työturvallisuus niin vaatii. Päätökset etäkouluun siirtymisestä tehdään paikallisesti.

MTV Uutiset Live vieraili viime elokuussa espoolaisessa koulussa tutustumassa, miten poikkeussyksyyn valmistauduttiin. Juttu jatkuu videon jälkeen... 

4:00

”Miksei opettajia huomioida rokotuksissa?”

Lukiossa sekä opettajat että opiskelijat lähes poikkeuksetta käyttävät suumaskia, joten lukio-opettajan mukaan toisella asteella asiat ovat siltä osin melko hyvin. Hän ei ole harkinnut jäävänsä pois töistä, vaikka kuuluu riskiryhmään.              

– Kouluissa on paljon riskiryhmään kuuluvia, yli 50- ja 60-vuotiaita opettajia.

Hän ihmettelee, miksi Suomessa aloitetuissa koronarokotuksissa ei huomioida varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa työskenteleviä opettajia. Opetusalan ammattijärjestö OAJ on toivonut, että opettajien rokotukset huomioitaisiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. 

Luokanopettaja meni vielä syksyllä melko rauhallisin mielin töihin. Jouluna uutiset koronaviruksen mutaatioversioista ja niiden leviäminen Suomeen herätti huolen, samoin kuin koronarokotusten viivästyminen.

Luokanopettajan mielestä Suomessa sovittu rokotusjärjestys on hyvä. Hän kuitenkin toivoo, että kun tulee työtä tekevien, perusterveiden vuoro, priorioitaisiin ne, jotka tekevät sitä työtä, jolla "yhteiskunnan rattaat pysyvät liikkeellä", eli muun muassa opettajat, varhaiskasvattajat ja poliisit.  

"OAJ:lta ei saa apua"

Kun haastateltavilta kysyy, kuinka OAJ on tukenut opettajia rankkana aikana, molemmilla vastaukset ovat samankaltaisia: tukea ei ole juuri tullut.

– En ole kokenut saavani apua OAJ:lta. Kaikenlaisia korulauseita kyllä on siitä, kuinka työturvallisuudesta huolehditaan ja noudatetaan koronaohjeistusta. Erittäin laajasti opettajien kokemus on se, että OAJ:lta ei tässä tilanteessa saa apua, sanoo erityisopettaja.

– Jaettu kokemus opettajien keskuudessa on, että yksin on pärjättävä, eikä asialle oikein voi mitään. OAJ:lta toivottaisiin selkeämpää viestiä siitä, että se ajaa aktiivisesti opettajien asiaa poikkeusaikoina, sanoo puolestaan lukio-opettaja.

Hän toivoo pidemmän aikavälin suunnitelmia.

– Koronatilanne jatkuu vielä määräämättömän pitkän aikaa. Olemme jatkuvasti kriisitilanteessa, jossa muutoksiin on reagoitava nopeasti. Toivoisin, että kouluille annettaisiin valtakunnallisia ohjeistuksia, ei niin että asioista päätettäisiin paikallisesti.

Erityisopettaja ei ole kokenut nopeita muutoksia raskaina, mutta joutuu hetkisen miettimään kysyttäessä, miten työtä poikkeusoloissa jaksaa, vaikka helpotusta ei ole vielä luvassa.

– Nämä ovat ne pelimerkit, jotka meillä on, ja on vain jaksettava.

Katso alla olevalta videolta OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukan haastattelu kokonaisuudessaan.  

9:04


Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja