Etätyön, etäkoulun ja harrastusten yhdistelmä haastaa suomalaisperheitä ympäri Suomen. Miten kaikki kolme voidaan yhdistää hermoja säästäen? Kävimme helsinkiläisen perheen kotona tutustumassa uuteen arkeen.
Juuri kun viulunsoitto on yläkerrassa lakannut, alakerrasta alkaa kantautua pianosointujen ääni. Helsinkiläisessä kodissa perjantain soittotunneista ei lipsuta poikkeustilasta huolimatta. Musiikkiharrastukset ovat siirtyneet kotiin, ja opettaja opastaa puhelinruudun kautta.
Lukion ensimmästä luokkaa käyvä 16-vuotias Julius Herler on juuri saanut espanjan suullisen kokeen äänitiedoston lähetettyä eteenpäin. Koeviikko on ohi, ja soittotunnin jälkeen viikonloppu voi alkaa.
Tokaluokkalainen Ellen Herler on jo laittanut koulutarvikkeet sivuun, mutta näyttää hieman päivällä tekemiään tehtäviä. Matematiikkaa hän on laskenut peräti tunnin verran tänään. Viikon päätteeksi opettajalle lähetettiin itsearviointilomake. Hymynaamaa voi painaa, jos kokee suoriutuneensa viikosta hyvin.
Myös kutosluokkalainen Senny Herler on valmis vaihtamaan vapaalle viulutunnin jälkeen. Suunnitelmissa on keppihevosratsastukselle lähtö kavereiden kanssa. Koska kaverit ovat kaukana, ratsastaessakin otetaan videoyhteys.
Rutiinit pitävät raiteilla
Panigrahi-Herlerin perheessä rutiinit pyritään pitämään mahdollisimman samoina, vaikka arki onkin kaikkea muuta kuin tavallista. Perheen neljästä lapsesta kolme on kouluikäisiä, jotka kaikki käyvät tällä hetkellä etäkoulua. Perhe herää ajoissa, ruokailee totuttuihin aikoihin ja vapaa-ajan viettoon siirrytään vasta koulu- tai työpäivän päätteeksi.