Terve ihminen voi lähteä 30 asteen pakkasessa jopa juoksulenkille, mutta hengitystiet on suojattava hyvin.
– Pakkasella liikunnan harrastamiselle ei sinällään ole estettä, kunhan suojaa kehon herkimmät osat eli hengitystiet ja silmät. Kädet ja jalat, joita alkaa paleltaa ensimmäisenä, pystyy helpommin suojaamaan vaatetuksella, mutta tämä kasvojen alue onkin vähän haastavampi, ylilääkäri Jari Parkkari UKK-instituutista sanoo.
Nykyään esimerkiksi apteekeista saa hengityssuojaimia tai -lämmittimiä, jotka ohjaavat hengitysilman kasvoista ylöspäin niin, että se lämmittää myös silmien seutua.
– Suoran ja kylmän viiman saa pois silmiltä myös suojalaseilla. Ja jos ei ole vielä niin kylmä, että tarvitsee hengityssuojainta, niin sekin on jo hyvä apu, että ohjaa hengityksen huivin tai kaulurin avulla silmien suuntaan.
– Kyllä 30 asteen pakkasellakin voi vielä lähteä juoksulenkille, kun on hengityksen lämmittäjä käytössä, ettei aiheuta vaurioita keuhkoille. 40 pakkasasteessa alkaa olla jo vaikeuksia suojautumisen kanssa. Niissä asteissa terveysriskit alkavat helposti ylittää liikunnasta saavutettavat hyödyt ja ilot. Ehkä siinä otetaan jo turhia riskejä.
Vaikuttaako säätila kalorinkulutukseen?
– Kaloreiden palaminen on sidoksissa enemmänkin sydämen sykkeeseen. Koska sydämen sykkeessä ei tapahdu isoja muutoksia pakkasessa, kaloreitakaan ei pala merkittävästi enempää, Jari Parkkari sanoo.
Kovilla pakkasilla kannattaa suosia kevyttä liikuntaa.
– Ongelmapaikka ovat hengitystiet, ja mitä rasittavampaa liikuntaa harrastaa, sitä enemmän joutuu hengittämään. Juoksemaan lähtevän pitää olla aika hyväkuntoinen, että hengityksen määrä pysyy kylmässä kohtuu matalana – varsinkin, jos juoksee ilman hengityssuojainta.