Helteet lisäävät terveyshaittoja. Kotia voi onneksi yrittää viilentää erilaisin keinoin.
Kovat helteet voivat rasittaa terveyttä ja lisätä kuolleisuutta. THL:n asiantuntija Virpi Kollanus kertoo sen johtuvan siitä, että kuumarasitus ja siitä aiheutuva nestehukka pahentavat todella monien perussairauksien oireita.
– Se johtaa siihen, että toisaalta sairaalahoidon tarve ja toisaalta kuolleisuuskin lisääntyy näihin sairauksiin liittyen.
– Erityisesti haitat kohdistuvat ikääntyneisiin, joilla on perussairauksia. Toisaalta heillä myös lämmönsäätely on lähtökohtaisesti heikompaa kuin nuoremmilla.
Suomessa on havaittu, että vakavat terveyshaitat alkavat lisääntyä, kun vuorokauden keskilämpötila on yli 20 astetta.
– Erityisen haitallisia ovat nämä helleaallot, kun kuumuus jatkuu useampia päiviä. Silloin kuumarasitus pitkittyy. Ja toisaalta asunnot alkavat lämmetä, jolloin ei saada helpotusta kuumuudelta edes yöaikaan.
Lue myös: Näin tunnistat lämpösairauden ajoissa – "Hermoston reaktio auringon säteilyyn"
Perussairauksien oireet voivat pahentua
Helle voi pahentaa monenlaisia tyypillisiä perussairauksia. Se vaikuttaa esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksiin sekä erilaisiin krooniset hengityselinsairauksiin.
– Hyvin laaja kirjo erilaisia sairauksia, joissa riski vakaville haitoille on lisääntynyt selvästi.
Vinkkejä kodin viilennykseen
Jos asunnot olisivat viileämpiä, voitaisiin terveyshaittoja estää.
– Se on tietysti ihan keskeinen asia, Kollanus sanoo.
Mikäli kotona ei ole jäähdytyslaitetta, kuten ilmalämpöpumppua, on tärkeää suojata ikkunat, jotta auringonpaiste ei pääse porottamaan sisälle.
Ikkunat on myös hyvä pitää kiinni, kun on lämmintä. Tuuleta mahdollisuuksien mukaan yöaikaan ja läpivedolla.
– Jos sillä tavalla ei saada mitenkään hillittyä lämpenemistä, erityisesti riskiryhmään kuuluvien kannattaa mahdollisuuksien mukaan harkita jäähdyttävien laitteiden asentamista.
Toinen vaihtoehto on pohtia siirtymistä kotoa viileämpiin tiloihin, esimerkiksi läheisten luo.
Kylmää suihkuakin voi kokeilla oloa helpottamaan. Kollanus mainitsee myös tuulettimen, kylmäkääreet ja uimaan pulahtamisen keinoiksi helpottaa kuumarasitusta.
Lue myös: "Rusketusta voisi sanoa ihosyövän esi-esiasteeksi" – kolme faktaa ihosyövästä, jotka kannattaa painaa mieleen
Eriarvoisuus näkyy
Kollanuksen mukaan helteiden terveyshaittoihin ja riskitekijöihin liittyy Suomessakin eriarvoisuutta, mikä on todettu viimeaikoina tutkimuksissakin. Riskitekijöitä kasaantuu heikommassa sosioekonomisessa asemassa oleville.
– Asutaan todennäköisesti asunnossa, joka kuumenee helposti.
Kyseessä voi olla pieni kerrostaloasunto eikä ihmisellä välttämättä ole varaa jäähdytyslaitteisiin.
Kollanus lisää, että heikompaan sosioekonomiseen asemaan liittyy myös muita riskitekijöitä, kuten se, että terveydentila on usein keskimäärin heikompi. Saatetaan myös asua useammin yksin, mikä vaikeuttaa avunsaamista.