Omakotitalon ulkoverhouksen huoltomaalaus

Kun yksi sellainen tuli eteen, otettiin yhteys maalarimestari Risto Hakkaraiseen, joka hoitaa näitä asioita työkseen Tikkurila Oy:ssä. Lomalaudoitettu julkisivu oli aikoinaan vedetty tummalla, kuultavalla puunsuojalla ja jätetty liian pitkäksi aikaa vaille uutta maalia – seinä oli päässyt paikoin kelottumaan.

Hakkaraiselta löytyi neuvot tähänkin:

On harjattava kunnolla teräsharjalla, jotta päästään terveelle puulle. Teknisesti heikot puuosat uusitaan kokonaan, sillä turhaahan lahoa puuta on maalata. Samalla tutkitaan, kuinka hyvin naulaukset ja kiinnitykset ovat pitäneet ja ovatko laudat tukevasti paikallaan.

Huoltomaalaukseen on käytettävä saman tyyppistä maalia millä seinä on aikaisemmin maalattu. Ellei siitä ole varmaa tietoa, asia on tutkittava. Maaleja on kahta päätyyppiä: ensinnäkin liuotinohenteista alkydi- tai öljymaalia ja toiseksi lateksi- tai akrylaattityyppistä maalia.

Alkydimaalipinta liituuntuu eli jauhoontuu. Pinnassa näkyy pientä, verkkomaista halkeamaa ja jos siitä irrottaa pienen lastun ja taivuttaa sitä, se ei jousta ollenkaan vaan katkeaa napsahtaen. Poltettaessa tuntuu öljyn haju. Lateksi- ja akrylaattityyppinen maali ei liituunnu samalla tavalla. Siitä irrotettu lastu taipuu ja joustaa katkeamatta ja jos sitä käristää tulitikulla, se haisee muovilta.

Jos harjauksen jäljiltä paljastuu paljas, puhdas puu se on ensin käsiteltävä pohjusteella, joka kyllästää puuta ja antaa hyvän homesuojan. Se ei kuitenkaan yksinään riitä; esimerkiksi UV-säteilyä vastaan se ei anna suojaa eikä myöskään riitä suojaamaan puun pintaa talven yli.

Pohjusteen annetaan kuivua mieluiten seuraavaan päivään. Samaa sääntöä tulee noudattaa myös pintavärikerrosten kohdalla – jos tänään vedetään yksi kerros, seuraavan vuoro on vasta huomenna.

Valmiit värimallit omalle koneelle

Ulkovärityksen suunnittelu käy helposti uusilla tietokoneohjelmilla. Värisuunnitteluohjelman voi käydä imuroimassa esimerkiksi Tikkurilan nettisivuilta. Ohjelman avulla asiakas lähettää kuvan talostaan – paras kuva on puolipilvisellä säällä otettu, jossa värit toistuvat parhaimmin. Kuva avataan ja jaetaan eri elementteihin, joita ovat muun muassa ikkunanpuitteet, vuorilaudat ja katto. Kuva lähetetään käsiteltynä takaisin asiakkaalle, joka voi sitten siirtää siihen värejä valmiista värisuunnittelulastuista. Niitä voidaan toki myös muunnella – useinhan halutaan esimerkiksi pitää katon väri ennallaan tai vaikkapa korostaa tiettyjä julkisivun yksityiskohtia lastusta poikkeavalla tavalla.

Valmis värisuunnitelma voidaan tallentaa myöhempää käyttöä ja tarkastelua varten. Kannattaa kuitenkin muistaa, että tietokoneen näytöllä näkyvät ja omalla printterillä tulostetut värit ovat aina suuntaa-antavia – paremmat mallit löytyvät kaupoista. Ehdottomasti paras vaihtoehto kokeiluun ovat erityisesti testitarkoituksiin myytävät pienet mallipurkit. Silloin voidaan todellakin kokeilla sävyjä täsmälleen siinä ympäristössä ja siinä valaistuksessa, johon niitä on tarkoitus käyttää.

Sävyjen valinnan lisäksi vaikeuksia tuottaa usein myös se, kenen valmistajan ja minkä merkkisellä maalilla taloa maalaa. Tekniikan Maailman Rakennusmaailma testasi viimeisessä numerossaan erilaisia julkisivumaaleja. Koe alkoi muutama vuosi sitten laboratoriotesteillä, joihin sisältyi muun muassa nopeutettu vanhenemiskoe. Sen jälkeen koekappaleet siirrettiin meren keskelle, Harmajalle kolmeksi vuodeksi. Eri maalien välillä oli eroja: toiset halkeilivat enemmän, toiset liituuntuivat nopeammin, joidenkin kiiltoaste muuttui ja yksi tärkeä asia on tietysti myös se, kuinka hyvin maali tarttuu alustaansa ja pysyy siinä.

Maalarin muistilista:

· Vuorokauden alin lämpötila +5ºC
· Ilman suhteellinen kosteus alle 80%
· Paras maalaussää on pilvipouta
· Aurinko haihduttaa veden tai liuotteen liian nopeasti ja tartunta jää huonoksi

(JKA 13.10.2006)