Oletko kuullut "sadfishingista"? Avunhuudot sosiaalisessa mediassa voivat johtaa kiusaamiseen, kun surullisten julkaisujen jakajaa syytetään huomion kalastelemisesta.
Oletko kuullut "sadfishingista"? Uusi kyselytutkimus varoittaa vanhempia "surukalastelusta", ilmiöstä, jossa tunteiden jakaminen netissä nähdään vain keinona kalastella sympatiaa.
Ilmiöllä on kuitenkin huolestuttavaksi puolensa: se voi aiheuttaa tuskaa nuorille, jotka tarvitsevat aidosti apua.
Jos nuori hakee netistä tukea, hän todennäköisesti pettyy
Digital Awareness UK:n kyselyyn osallistui 50 000 lasta, jotka olivat iältään 11-16-vuotiaita. Tutkimuksen teetti rehtorijärjestö Isossa-Britanniassa.
Kyselyssä selvisi, että jos nuori hakee netistä aitoa tukea tunteilleen, hän todennäköisesti pettyy. Lasta voidaan myös syyllistää siitä, että hän "hakee huomiota", vaikka julkaisun takana olisi aito huoli ja avuntarve.
– Monet kommentoivat ja tykkäsivät julkaisustani, mutta jotkut sanoivat seuraavana päivänä koulussa, että kalastelin suruni avulla huomiota, 7-vuotias kotiongelmistaan Instagramissa kertonut lapsi kuvaili kyselyssä.
– Se, että jaoin tunteeni netissä, on tehnyt oloni tavallaan pahemmaksi, mutta tavallaan olen kokenut saaneeni tukea.
Nuoret syyttävät vaikeiden asioiden kertojaa kalastelusta
"Sadfishingin", siis surukalastelun, termi on pulpahtanut pinnalle vuoden 2019 aikana. Toimittaja Rebecca Reid kertoo Twitterissä kehitelleensä termin kuvaillakseen sen avulla julkkiksia, jotka saavat "surujakamisen" avulla hyötyä itselleen.
Esimerkiksi Kendall Jenner on julkaissut Instagramissa sisältöä, jossa kertoo "henkilökohtaisista ongelmistaan", vaikka videon tarkoituksena oli markkinoida naisen uutta kosmetiikkayhteistyötä. Reidin mukaan Jenner "surukalasteli" yleisöltään reaktioita.
– Surullinen sisältö on hyvää jaettavaa. Siihen voi samaistua. Samaistuminen tarkoitaa sitoutumita, sitoutuminen lisää seuraajia, ja lisäseuraajat merkitsevät lisää huomiota, Reid analysoi tammikuussa 2019 Metro-lehdessä.
Myös "tavisaikuiset" keräävät huomiota tunteikkailla julkaisuilla, joiden tarkoitus on vain saada paljon kommentteja tai muita sosiaalisen median huomionosoituksia muilta. Koulumaailmassa ilmiö voi kuitenkin korostua, kun nuoret syyttävät aidosti vaikeiden asioiden kertojaa niin sanotusta "huomioh**raamisesta".
Asettaa alttiiksi myös vaaralle
Kun nuori tyrmätään ikätoveriensa toimesta, surullinen päivitys voi kerätä huomiota vääriltä tahoilta. Digital Awareness UK:n raportissa mainitaan esimerkkinä teini-ikäinen tyttö, joka sai masennukseensa myötätuntoisia viestejä ystävänsä ystävältä.
Myöhemmin tukea antanut henkilö alkoi painostaa tyttöä lähettämään itselleen paljastavia kuvia.
– Sen lisäksi, että ilmiö aiheuttaa pettymyksiä ja kiusaamista, huolena on myös, että julkaisut tunnetason ongelmista voisivat asettaa nuoret alttiiksi vaaralle. (Julkaisu) tarjoaa sosiaalisessa mediassa saalistaville henkilöille mahdollisuuden voittaa nuoren luottamus tarjoamalla tälle sympatiaa, Huffington Post huomauttaa.
LUE MYÖS: Kuulutko sinäkin 1977–1985 syntyneeseen "mikrosukupolveen"? 12 merkkiä siitä, että olet aito xenniaali
Lue lisää lifestyle-artikkeleita!
Lähteet: Huffingtonpost.co.uk, BBC.com, Theguardian.com, Independent, Twitter, Metro