Oikeat ja vaikeasti invalidisoivat oireet voivat saada alkunsa luuloista – nosebo selittää sähköallergian

Nosebo - oikeita oireita kuvitellusta uhasta 9:00

Neurologian dosentti Kati Juva puhui Huomenta Suomessa tiistaiaamuna niin kutsutuista lumevaikutuksista, nosebosta ja plasebosta. Esimerkiksi sähköyliherkkyys näyttää selittyvän nosebovaikutuksella.

Plasebo on monille tuttu käsite. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että päänsärky häviää, jos luulee saavansa oikeaa lääkettä, vaikka todellisuudessa saisi pelkän kalkkitabletin.

Harvempi on kuullut nosebosta. Siinä on kyse siitä, että jos ihminen kuulee, että hänen ottamallaan pillerillä voi olla haittavaikutuksia, niin niitä alkaa oikeastikin saada. Oireet voivat olla hyvin monenlaisia ja riippuvat niistä virheellisistä odotuksista, joita lääkkeeseen tai muuhun vaikutukseen kohdistetaan.

– Lääketutkimuksista tiedetään, että eri lääkkeistä tulee ne sivuvaikutukset, joista on kerrottu – silloinkin, kun on saanut plaseboa. Eli se oire, joka tulee, vaihtelee odotuksen mukaan, neurologian dosentti Kati Juva selittää Huomenta Suomessa.

Juva kertoo, että esimerkiksi sähköyliherkkyydessä on hyvin pitkälti kyse juuri nosebosta. Tästäkin on olemassa laajoja tutkimuksia.

– Kun ihmiset ovat joko oikeasti olleet sähkökentässä tai heille on sanottu, että siinä on sähkökenttä, eroa reaktioissa ei ole. Ihminen ei tunnista, kummassa hän on. Oireet eivät korreloi millään lailla siihen, onko siinä sähkökenttä, vaan siihen, luuleeko, että siinä on sähkökenttä.

Koulutettujen naisten ilmiö

Se, että oireet nousevat kuvitellusta uhasta, ei tee niistä vähemmän todellisia.

– Nosebovaikutus voi olla vaikeasti invalidisoiva. Se voi aiheuttaa sen tyyppistä huonovointisuutta, pahoinvointia, särkyä, ikävää oloa ja ahdistusta, että ihminen alkaa täysin välttää paikkoja tai asioita, joiden kuvittelee aiheuttavan oireita.

Joissakin voodoo-kulttuureissa Afrikassa väitetään käyneen jopa niin, että kun ihmiselle on sanottu, että hän tulee kuolemaan tiettynä päivänä, niin on myös tapahtunut.

– Voi olla, että hyvin voimakas pelko voi tehdä jopa tällaista autonomisessa hermostossa, Juva toteaa.

Asiaan on kuitenkin syytä suhtautua varauksella.

– En ole ihan varma, ovatko nämä anekdotaalisia juttuja vai totta.

Juva lisää, että lumevaikutuksen voimakkuus riippuu ihmisestä. Tutkimusten perusteella korkeasti koulutetut ovat usein herkempiä ainakin nosebolle ja naiset vähän herkempiä sekä nosebolle että plasebolle.

 – Tämä ei ole ollenkaan kouluttamattomien miesten ongelma vaan päinvastoin koulutettujen naisten ilmiö, Juva toteaa.

Miten lumevaikutus konkreettisesti näkyy aivoissa? Katso koko video ylhäältä.

Lue myös:

    Uusimmat