Vuosikymmenien vääntö aborttia vastaan on saanut uutta voimaa aborttioikeuden tiukennuksista.
Raskaudenkeskeytys voi nousta merkittäväksi teemaksi Yhdysvaltain välivaaleissa runsaan vuoden päästä. Aihe on ottanut täysin uusia kierroksia Texasin osavaltion hiljattaisen lakimuutoksen jälkeen, joka käytännössä estää merkittävän osan aborteista. Mutta Texas ei ole aikeineen yksin.
Lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia ajavan yhdysvaltalaisen Guttmacher-instituutin mukaan abortteja vaikeuttavia rajoituksia on otettu tänä vuonna käyttöön eri puolilla maata kymmenittäin.
Eri tavoin abortin saantia hankaloittavia säädöksiä ajetaan muun muassa Arizonassa, Arkansasissa, Etelä-Carolinassa, Idahossa, Kentuckyssä, Montanassa, Ohiossa, Oklahomassa ja Texasissa. Yleensä tällaisia lakeja vastustavat järjestöt pyrkivät estämään lakien voimaantuloa valituksin.
– Tästä tulee valtava kysymys. Se on jo nyt noussut tällaiseksi. Mutta kenen laariin se sataa? Sitä ei oikein vielä pysty sanomaan sen takia, että näennäisesti tämä on valtava konservatiivien voitto ja toimii innoituksena muille punaisille (republikaanien vahvoille) osavaltioille, pohtii professori Benita Heiskanen Turun yliopiston John Morton -keskuksesta.
Heiskanen arvioi, että paljolti on kyse, miten puolueet eli käytännössä demokraatit ja republikaanit onnistuvat kääntämään tilanteen edukseen ja millaisena aborttilainsäädännön kiristäminen näyttäytyy äänestäjien elämässä.
Niin kutsutuissa välivaaleissa valitaan Yhdysvaltain kongressin edustajainhuoneeseen kaikki 435 edustajaa ja kolmasosa sadasta senaattorista monien paikallisten päättäjien ohella.
Aborttikysymys takaa kannatusta
Yliopisto-opettaja Pekka Kolehmainen Turun yliopistosta luonnehtii aborttikysymystä määrätietoisesti rakennetuksi ilmiöksi, jonka avulla republikaanit ajavat poliittisia päämääriään.
– Kun 1970-luvulla tämä keskustelu selkeämmin alkoi, republikaaninen puolue ja konservatiiviaktiivit loivat abortista kynnyskysymyksen, millä he toivat evankelikaaliset kristityt äänestäjikseen. He ovat olleet republikaanisen puolueen kovinta ja aktiivisinta perusjäsenistöä siitä ajasta asti, ja heille tämä aborttiasia on ollut hengen ja elämän kysymys.
Yhdysvaltain korkein oikeus teki vuonna 1973 Roe Wade -ratkaisunsa, joka takaa naiselle oikeuden raskaudenkeskeytykseen. Se on ollut konservatiivien piikkinä lihassa kaikki nämä vuosikymmenet. Presidentti Donald Trump onnistui kaudellaan nimittämään korkeimpaan oikeuteen kolme konservatiivituomaria, joka herätti republikaaneissa jälleen toiveita aborttioikeuden kaventamisesta.
– Aborttioikeus on ollut näitä klassisia jakokysymyksiä, ja tuntuu, että se on nousemassa taas takaisin vanhaan isoon merkitykseensä, sanoo Kolehmainen.
Hyytävä uudistus
Mutta tarvitseeko konservatiivien edes yrittää tehdä Roe Wade -ratkaisulle mitään saavuttaakseen päämääränsä? On mahdollista, että abortteja saadaan estettyä ilman korkeinta oikeuttakin osavaltioiden omalla lainsäädännöllä, pohtii Heiskanen.
Esimerkiksi Texasin uuden lain mukaan abortti on mahdollinen vain hyvin rajatusti kuudennen raskausviikon jälkeen. Tuolloin nainen ei välttämättä edes tiedä olevansa raskaana, saati että hän ehtisi halutessaan hakeutua raskaudenkeskeytykseen.
– Abortti tehdään käytännössä mahdottomaksi. Tällöin ei ole niin olennaista, mitä tapahtuu lopulta korkeimman oikeuden päätöksen kanssa, jos tämä aborttioikeus otettaisiin uudelleen käsittelyyn.
Suosiolukujensa kanssa kamppaileva katolilainen presidentti Joe Biden otti syyskuun alun lausunnossaan tiukasti kantaa siihen, että Yhdysvaltain korkein oikeus ei estänyt Texasin aborttilain toimeenpanoa. Presidentin mukaan kyseessä on ennennäkemätön hyökkäys naisten perustuslaillisia oikeuksia kohtaan.
Texasin laissa on niin kutsuttu ilmiantopykälä. Sen nojalla kuka tahansa voi ilmiantaa esimerkiksi aborttilääkärin tai abortissa avustaneen. On tulkinnanvaraista, ketkä kaikki luetaan avustajiin. On esitetty arvioita, että vaikkapa kyydin aborttiklinikalle antava ystävä voisi olla tällainen avustaja.
Biden totesi muun muassa, että Texasin lainsäädännön ilmiantopykälät aiheuttavat kaaosta ja epätoivoa, kun jopa ventovieraat ilmiantajat sekaantuvat naisten henkilökohtaisiin ratkaisuihin.
Ilmianto ja siihen rakennettu palkkiojärjestelmä vievät yhteiskunnallista ilmapiiriä ja keskustelua tuntemattomille urille, arvioi yliopisto-opettaja Kolehmainen.
– Tämä on aivan uutta. Lainsäätäjä alkaa tukea kyttäämisprojekteja, ja niistä voi saada vielä palkinnon. Hyytävä näkökulma, että lainvalvonta siirtyisi yksityisten ihmisten harteille.
Tiukat poterot
Aborttikysymys on jakanut Yhdysvalloissa voimakkaasti mielipiteitä jo vuosikymmeniä.
Kutakuinkin puolet kansasta asemoi tässä arvokysymyksessä itsensä yleisesti ottaen valinnanvapauden eli aborttioikeuden puolesta ja toinen puoli elämän puolesta eli vastustaa aborttia. Tutkimus- ja analytiikkayhtiö Gallupin keväisessä julkaisussa prosenttiluvut aborttioikeuden puolesta ja vastaan olivat 49–47.
Tutkimuksessa selvitettiin tarkemmin vastaajien kantoja raskaudenkeskeytyksen laillisuuteen: noin kolmasosan mielestä abortin tulisi olla laillista, vajaan puolen mielestä eräin reunaehdoin ja noin joka viidennen vastaajan mielestä abortit pitäisi kieltää lailla.
Gallup on tutkinut kysymystä vuosikymmeniä, ja aborttikieltoa kannattavien osuus on pysynyt melko lailla samana lukuun ottamatta notkahduksia 1990-luvulla ja vuosituhannen vaihteen tietämillä.
Yhdysvalloissa tehtiin Guttmacher-instituutin lukujen mukaan vuonna 2017 runsaat 860 000 raskaudenkeskeytystä.
Osa kulttuurisotaa
Benita Heiskanen näkee aborttitaistelun osana kulttuurisotavyyhteä. Samassa sopassa vastakkainasettelua luomassa ovat mukana muun muassa aseenkanto-oikeuteen liittyvät kysymykset. Näissä yksittäisten osavaltioiden ei tarvitse käydä omia taistelujaan, vaan päämäärät ovat laajemmin yhteisiä ja niille ominaista on konservatiivien voittokulku.
Demokraattinen puolue Bidenin aikana ei ole ollut kovin aggressiivinen, vaan on pikemmin hakenut sovittelijan roolia, arvioi Kolehmainen. Jos abortin ja naisten oikeuksien ympärille rakentuisi suuri kansanliike, voisi tilanne muuttua ja piiskata demokraatteja toimimaan. Jo Texasin laki sai monet demokraatit ottamaan voimakkaasti kantaa tilanteeseen.
Yhdysvalloissa suunnitellaan lokakuun aluksi isoja mielenosoituksia aborttilakien kiristämistä vastaan.
– Jos nousee todella suuri kansanliike naisten oikeuksien ympärille, on demokraattien entistä vaikeampaa pysytellä siitä erossa ja heidän täytyisi nostaa se kynnyskysymykseksi, kuten konservatiivipuolella. Siellähän ei ole ollut kursailua, vaan ovat olleet paljon aktiivisempia tämän aborttioikeuden vastustuksessa.
Mutta millaisia mahdollisuuksia demokraateilla olisi torpata abortin vastustajien hankkeita liittovaltion tasolla? Kolehmaisen mielestä helppoja tai yksinkertaisia vaihtoehtoja ei ole. Yhtenä mahdollisuutena on väläytelty korkeimman oikeuden tuomareiden määrän lisäämistä ja toisena muutosta senaatin käytäntöihin, jolloin lakiesitysten viivyttäminen ja työskentelyn jumittamismahdollisuudet poistuisivat.
– Molemmat ovat isoja poliittisia päätöksiä, joilla on merkittäviä seurauksia. Mikään ei estäisi seuraavaa presidenttiä, joka voi olla republikaanikin, lisäämästä (konservatiivisia) tuomareita korkeimpaan oikeuteen, Kolehmainen huomauttaa.
Toisaalta jos lakiesityksiä ei jatkossa voisi enää viivyttää, voisi sekin kääntyä demokraatteja vastaan myöhemmissä vaiheissa, vaikka demokraateilla nyt on senaatissa niukka valta.