Nykyajan asunnot ovat pahimmillaan ikkunattomia käytäviä – raha ja tehokkuus sanelevat asuntojen mallit: "Arkkitehdit eivät enää yksinkertaisesti pysty suunnittelemaan"

7:44
Uutisaamu: Asiantuntijat ihmettelevät ikkunattomia huoneita nykyasunnoissa.

Kerrostalorakentaminen ja tätä myötä asunnot ovat muuttuneet täysin verrattuna esimerkiksi 1950-lukuun. Tuohon aikaan kerrostalon yhdessä kerroksessa oli 3–4 asuntoa, nykyään niitä voi olla jopa kymmenen. 

Suurin syy tähän muutokseen on markkinoiden muutos. Ennen asuntoja myytiin ihmisille, nyt sijoittajille. 

Onko tästä sitten jotakin haittaa?

– Tehokkuuteen tässä pyritään. Mutta se huonontaa myös asuntoja, kertoi Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ry:n puheenjohtaja Henna Helander Uutisaamussa.

Aiemmin kaksion koko on ollut 40–50 neliöitä. Nykyisin puhutaan ennemminkin 30–40 neliöstä. 

– Kun kaksio laitetaan tällaiseen paksurunkoiseen taloon ja sitten niitä on kymmenen vierekkäin, niistä tulee sellaisia kapeita, pimeitä käytävämäisiä asuntoja.

Katso koko haastattelu yllä olevalta videolta!

Kerrostalot ovat kuin hotelleja

 Tulevaisuuden asumisen asiantuntija Kimmo Rönkä kuvaa näitä asuntoja osuvasti hotelleiksi. 

– 50-luvun taloissa porrashuoneissa oli 3–4 asuntoa ja porrashuone oli julkisivua vasten, siinä oli ikkuna, se oli valoisa tila. Onhan se elämisen laatuna ihan toista kuin sellainen, että mennään pitkän käytävän päähän ja oma asunto on siellä perällä. 

Pelkästään porrashuoneet eivät ole nykyään käytävämäisiä, vaan myös itse asunnot. Tämä tekee niistä hankalasti kalustettavia. Asuntojen neliöt menevät usein hukkaan pitkänmallisissa asunnoissa. 

– Meillä on vähemmän neliöitä huonommissa paikoissa, Helander tiivistää. 

Arkkitehtiliitto on huolissaan siitä, että asunnoissa on ikkunattomia huoneita. Vaikka arkkitehdit itse suunnittelevat taloja, kaikki ei ole heidän käsissään. 

– Aiemmin meillä oli normiohjausta. Nyt puhutaan norminpurkutalkoista. Ollaan pudotettu normit pois, jotka ovat olleet nimenomaan laatunormeja. Tilalle ovat tulleet talousohjatut Excel-taulukot. Olemme eri tilanteessa, meitä ohjataan nykyisin numeroilla ja näillä tehokkuuksilla. Arkkitehdit eivät enää yksinkertaisesti pysty suunnittelemaan, Helander kertoo. 

Rakennuttaja ja raha siis sanelevat päätökset. 

Hyvä puoli on tekninen kehitys

Helander ei kaipaa isompia asuntoja, vaan peräänkuuluttaa monipuolisia ja valoisia asuntoja.

– Minä sanoisin, että pienimmänkin asunnon pitäisi olla sellainen, että siellä voisi asua jonkun kanssa, Rönkä kertoo. 

Kaikki ei ole kuitenkaan huonommin kuin ennen. Esimerkiksi kylpyhuoneet ja keittiöt ovat yleisesti ottaen nyt laadukkaampia. 

– Teknisesti on menty eteenpäin, Rönkä summaa. 

Kahdenkymmenen vuoden päästä asuminen voi näyttää jo hyvin erilaiselta. Röngän mukaan tuolloin talot ovat omatoimisempia energian suhteen ja voivat jopa tuottaa itse osan omasta ruuastaan. 

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit.

Lue myös

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja