Nuoresta äidistä tehtiin perätön lastensuojeluilmoitus kauppareissulla – näin viranomainen kommentoi: "Ihmiset pelkäävät yhteydenoton tarkoittavan sitä, että lapsi siirretään perheen ulkopuolelle"

10:05

MTV Uutiset kertoi eilen 27-vuotiaasta bloggarista Sallasta, jonka lasten kanssa tehty kauppareissu poiki yhteydenoton lastensuojeluviranomaisilta. Lastensuojelun erityisasiantuntija Julia Kuokkanen ei pidä perättömiä lastensuojeluilmoituksia uhkana järjestelmälle.

Sallaoona-blogia ylläpitävä Salla kävi taannoin lastensa kanssa kaupassa. Viikkoa myöhemmin hän sai kuulla, että visiitistä oli tehty viranomaisille ilmoitus.

Ilmoittaja oli kuvaillut häntä väsyneen ja uupuneen näköiseksi, ja esittänyt epäilyn, että Salla käyttäisi päihteitä.

"Pahantahtoista kiusantekoa"

Salla pui tapahtunutta blogissaan, ja piti ilmoitusta perättömänä. Hän epäili tehtyä ilmoitusta pahantahtoiseksi kiusanteoksi. Jatkotoimenpiteitä ilmoitus ei aiheuttanut.

Toisinaan perättömät lastensuojeluilmoitukset ylittävät uutiskynnyksen. Useimmiten tapaukset paljastuvat juuri häirinnäksi.

MTV kertoi maaliskuussa Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa puidusta tapauksesta, jossa perhettä oli vainottu tehtailemalla muun muassa perättömiä lastensuojeluilmoituksia.

Myös bloggari Salla kertoo MTV:n haastattelussa saaneensa lukijoiltaan yhteydenottoja, joissa he kertovat joutuneensa perättömän ilmoittelun kohteeksi.

Viranomaisilla on velvollisuus arvioida ilmoituksia

Onko perättömien ilmoitusten tehtailu uhka lastensuojelun uskottavuudelle?

– En sanoisi ihan noin, vastaa Lastensuojelun keskusliiton erityisasiantuntija Julia Kuokkanen.

– Lastensuojelulaki lähtee kuitenkin siitä, että ihmisillä on mahdollisuus tehdä näitä ilmoituksia, ja viranomaisilla on velvollisuus arvioida niitä. Sisällön pohjalta sitten tehdään päätökset jatkotoimenpiteistä. Lastensuojeluilmoitukset eivät myöskään suoraan johda lastensuojelun asiakkuuteen.

Lakimuutokset ovat lisänneet ilmoitusten määrää

Kuokkanen viittaa viimeisen reilun vuosikymmenen aikana tehtyihin lastensuojelulakia ja sosiaalihuoltolakia koskeneisiin uudistuksiin. Niissä lapsia ja perheitä tukevien viranomaispalvelujen painopistettä on siirretty kohti ennaltaehkäiseviä toimia.

Saman voi lukea liiton viime vuonna julkaisemasta raportista. Siinä todetaan, että mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tarjotut matalan kynnyksen palvelut ovat sekä inhimillisesti että taloudellisesti perusteltuja ja johtavat parempiin lopputuloksiin.

Tämä menettely selittää myös lisääntyneiden yhteydenottojen määrän.

– Ilmoituskynnyksen madaltaminen on luonnollisesti lisännyt ilmoituksia, vastaa Kuokkanen.

Tärkeintä on purkaa ennakkoluuloja

Lastensuojelukeskustelu on usein melko tulenarkaa. Siihen liittyy erityisasiantuntija Julia Kuokkasen mukaan paljon ennakkoluuloja ja vääriä käsityksiä.

– Ihmiset pelkäävät lastensuojelun yhteydenoton tarkoittavan sitä, että lasta alettaisiin siirtää perheen ulkopuolelle. Todellisuudessa näin käy hyvin harvoin.

Tuoreimmat tilastot vuodelta 2017 kertovat, että noin 5 prosenttia lastensuojelulle ilmoitetuista lapsista otettiin kiireellisesti huostaan.

– Suurin osa työstämme on perheiden tukemista ja heidän kanssaan työskentelyä, asiantuntija jatkaa.

Bloggari Salla kertoo olleensa perheneuvonnan asiakas, ja kiittelee saamaansa tukea. Hänestä stigmaa lastensuojelupalveluiden käyttämisen ympärillä on purettava.

– Tällaiseen yksin pärjäämisen kulttuuriin olisi ihan hyvä tuoda näkyviin tukikeinoja positiivisessa valossa ilman, että se on merkki jonkinlaisesta epäonnistumisesta vanhempana.

Myös Kuokkanen rohkaisee ottamaan yhteyttä neuvontapalveluihin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Videot

Uusimmat

Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja