Viranomaiset löytävät toisinaan kotietsintöjen ja muiden toimien yhteydessä rikollisilta erilaisia itsetehtyjä tai muokattuja aseita. Vaarallisia aseita ei välttämättä aina edes tunnista sellaisiksi.
Pelkästään keskusrikospoliisin rikostekniseen laboratorioon omatekoisia aseita tulee tutkittavaksi vuosittain 30–40 kappaletta. Luku ei kuitenkaan ole koko totuus, sillä osa aseista voidaan tutkia suoraan poliisissa ilman laboratorion työpanosta.
– Toimivan ampuma-aseen tekeminen ei ole osaavalle kovin vaativa työ, arvioi tekninen tutkija Pauli Heiskanen rikosteknisestä laboratoriosta.
Käytännössä henkilö vain valitsee patruunalle sopivan putken, ja sen jälkeen kehittää menetelmän, jolla patruunan nallin saa syttymään.
– Näiden ratkaisujen jälkeen on vain mielikuvitus rajana, minkä näköisen tekeleen tekee. Epäilen, että kyseisillä tekijöillä harvoin, jos koskaan, on oma turvallisuus ensimmäisenä mielessä, hän arvioi.
Omatekoiset ampuma-aseet ovat yleensä laittomia, sillä ampuma-aseen valmistaminen ja hallussapito on luvanvaraista. Ne voidaan myös katsoa erittäin vaarallisiksi aseiksi, jos ne on tehty näyttämään muilta kuin ampuma-aseilta. Esimerkkejä tällaisesta ovat esimerkiksi niin kutsutut kynäpistoolit, joita ei välttämättä tunnista ampuma-aseiksi.
