Nitojasta tehty haulikko, vasaralta näyttävä pistooli – tällaisia itse tehtyjä aseita rosvoilta on takavarikoitu Suomessa

Pelkästään keskusrikospoliisin rikostekniseen laboratorioon omatekoisia aseita tulee tutkittavaksi vuosittain 30–40 kappaletta. Luku ei kuitenkaan ole koko totuus, sillä osa aseista voidaan tutkia suoraan poliisissa ilman laboratorion työpanosta.

– Toimivan ampuma-aseen tekeminen ei ole osaavalle kovin vaativa työ, arvioi tekninen tutkija Pauli Heiskanen rikosteknisestä laboratoriosta.

Käytännössä henkilö vain valitsee patruunalle sopivan putken, ja sen jälkeen kehittää menetelmän, jolla patruunan nallin saa syttymään.

– Näiden ratkaisujen jälkeen on vain mielikuvitus rajana, minkä näköisen tekeleen tekee. Epäilen, että kyseisillä tekijöillä harvoin, jos koskaan, on oma turvallisuus ensimmäisenä mielessä, hän arvioi.

Omatekoiset ampuma-aseet ovat yleensä laittomia, sillä ampuma-aseen valmistaminen ja hallussapito on luvanvaraista. Ne voidaan myös katsoa erittäin vaarallisiksi aseiksi, jos ne on tehty näyttämään muilta kuin ampuma-aseilta. Esimerkkejä tällaisesta ovat esimerkiksi niin kutsutut kynäpistoolit, joita ei välttämättä tunnista ampuma-aseiksi.

Tutkittavaksi tulee myös muokattuja aseita. Esimerkiksi niin kaasu- tai luotipatruunoille sopivaksi muunneltuja, normaalisti vain paukkupatruunoita ampuvia, starttiaseita tulee tutkittavaksi vuosittain Heiskasen mukaan alle 30. Myös ilmakiväärejä saatetaan muutella luvan vastaisesti.

Oma lukunsa ovat lyhennetyt aseet, tunnetuimpana esimerkkinä katkaistut haulikot. Lyhennettyä asetta on helpompi kuljettaa kätkettynä kuin täysimittaista asetta.

Oma lukunsa ovat deaktivoidut eli toimimattomaksi tehdyt ampuma-aseet, jotka on muutettu jälleen toimintakuntoisiksi. Deaktivoidun aseen hallussapito ei vaadi aselupaa. Aseista on tehty uudelleen ampumiseen soveltuvia esimerkiksi piippujen vaihdolla, sen poraamisella auki tai aseen lukkojen aktivoinnilla. Näitä on lähiaikoina takavarikoitu muun muassa liivijengeihin liittyvissä rikostutkinnoissa.