Nauti vapaasti viljasta

Suomessa olevasta maailman rikkaimmasta leipävalikoimasta voi valita mieleisensä, vaikka joka päivä eri leivän. Meillä tehdään leipää poikkeuksellisesti kaikista neljästä viljalajista, rukiista, vehnästä, ohrasta ja kaurasta. Meillä on säilynyt maailman vanhin ruokalaji - puuro. "Se on koululaisten suosikkiruokaa, jota he mielellään söisivät useamminkin kuin kerran kuudessa viikossa", kertoo Ulla Leino ja haluaa vapauttaa myös pullan. "Pulla on hyvä välipala niin lapsille kuin aikuisillekin. Peruspulla on viljatuote, jossa on vähän rasvaa."

Suomen mylly- ja leipomoteollisuus käynnistivät kolmivuotisen yhteishankkeen, jolla tähdätään viljatuotteiden käytön lisäämiseen. - Pääsanomamme on, että viljasta on lupa nauttia sen kaikissa muodoissa - leipänä, pullana, puurona, pastana, kertoi toiminnanjohtaja Ulla Leino Leipätiedotuksesta hankkeen julkistamistilaisuudessa Helsingissä torstaina.

Leipä on myös tunnenautinto

Dosentti Laura Kolbe Helsingin yliopiston historian laitokselta on leivän puolestapuhuja. Hänen mukaansa viljalla on merkittävä asema suomalaisuuden sekä historiamme ja perinteidemme edustajana. Leivässä yhdistyy moni nautinto; maun ja tuoksun lisäksi turvan, kodin ja lämmön tunne. "Leivän merkitys muuttuu sukupolvien myötä ja nykynuorisolla on erilainen suhde leipään kuin sodan kokeneilla. Meillä kaikilla on kuitenkin lapsuudesta leipämuistot, niin tulee olemaan myös omilla lapsillamme. Nuo muistot ovat aina positiivisia ja luovat jatkuvuuden tunnetta epävakaana aikanamme", Laura Kolbe sanoo.

Kuitua tarvitaan lisää

Suomalaisten terveysongelmat liittyvät liialliseen tyydyttyneen rasvan saantiin ja liian vähäiseen kasvikunnan tuotteiden syöntiin. Kuitua on ruokavaliossamme edelleenkin liian vähän, totesi Dosentti Liisa Valsta Kansanterveyslaitokselta.

- Ravintopyramidi on kääntynyt väärinpäin. Se on syynä moniin kansansairauksiimme, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä lihavuuteen, sanoi kliinisen ravitsemustieteen professori Hannu Mykkänen Kuopion yliopistosta. Hänen ravitsemusviestinsä on yksinkertainen ja selkeä: enemmän kasviksia, vapaasti täysjyväviljaa ja rajoitetusti rasvaa.

Täysjyväviljatuotteiden syönti on paras tapa lisätä kuidun saantia. Hannu Mykkänen muistutti, että viljatuotteilla on merkitystä myös painonhallinnassa, sillä ne pitävät kylläisenä pitkään ja korvaavat ruokavaliossa rasvaisia elintarvikkeita, jolloin ruokavalio kevenee.

Myös kansantaloudellista merkitystä

Hankkeella on ravitsemuksellisten ja kansanterveydellisten vaikutustensa lisäksi myös kansantaloudellista merkitystä. Esimerkiksi ummetuksen lääkehoitoon käytettiin vuonna 2000 Suomessa 13,4 miljoonaa euroa, ja samaan aikaan diabeteksen ja korkean kolesterolin lääkekustannukset olivat 118 miljoonaa euroa. Ummetusta voidaan kuitenkin helposti hoitaa syömällä kuitupitoista ruokaa ja liikkumalla enemmän ja myös diabetekseen ja korkeaan kolesteroliin voidaan vaikuttaa ruokavaliolla, asiantuntijat tähdensivät.

Viljanpäivänä startannutta hanketta vetää Leipätiedotus, ja siinä ovat mukana Suomen Leipuriliitto , Fazer Leipomot , Vaasan & Vaasan , Melia, Oululaisen Mylly, Helsingin Mylly ja Myllyn Paras. Hanketta tukevat lisäksi Kansanterveyslaitos ja Valtion Ravitsemusneuvottelukunta.

Lue myös:

    Uusimmat