Venuksen olosuhteita voisi kuvailla helvetillisiksi: planeetan ilmakehä koostuu lähinnä hiilidioksidista, sen pinnalta ei löydy juurikaan vettä ja sen lämpötilat kohoavat säännöllisesti yli 460 celsiusasteeseen. Planeetta on saattanut kuitenkin olla aiemmin asumiskelpoinen, Nasan tuore tutkimus osoittaa.
Tutkijat selvittivät ilmastomallinnuksen avulla, että Venuksen pinnalla on saattanut velloa meri ja että planeetan lämpötilat ovat ovat mahdollistaneet elämän jopa kahden miljardin vuoden ajan planeetan historiassa.
Venuksen ilmakehä on 90 kertaa maan ilmakehää tiiviimpi. Tiedemiehet ovat pitkään olettaneet, että olosuhteet liittyvät planeetan pyörimisnopeuteen. Venuksen päivä vastaa 117 päivää maassa, sillä planeetta pyörii akselinsa ympäri huomattavasti hitaammin kuin maapallo.
Tuore tutkimus osoittaa, että Venuksen ilmakehä on saattanut olla menneisyydessä samankaltainen kuin maapallolla tänä päivänä.
Lämpötilat muutamaa astetta viileämmät kuin maassa
Ensimmäiset merkit Venusta mahdollisesti peittäneestä merestä löydettiin 1980-luvulla.
Venus sijaitsee lähempänä aurinkoa kuin maa. Tämä sai meren höyrystymään ja vesimolekyylit hajosivat vedyksi ja hapeksi ultraviolettisäteilyn voimasta. Vetymolekyylit karkasivat avaruuteen ja kun planeetan pinnalla ei ollut enää vettä, ilmakehään alkoi muodostua hiilidioksidia, joka aiheutti kasvihuoneilmiön.
– Monia maapallon ilmastonmuutoksen mallintamiseen käytetyistä työkaluista voidaan soveltaa myös muiden, menneiden ja nykyisten planeettojen ilmastojen tutkimiseen, Nasan Goddard -instituutin (GISS) tutkija, Michael Way kertoo.
– Tulokset osoittavat, että muinainen Venus on saattanut olla hyvin erilainen paikka kuin se on tänä päivänä, hän jatkaa.
GISS:n mallinnuksessa Venuksen hidas pyörimisnopeus altisti planeetan päivän puoleisen osan auringolle jopa kahdeksi kuukaudeksi kerrallaan.