Napajäiden sulaminen uhkaa koko maapallon ilmaston vakautta – "Siitä tulee lämpenemistä voimistava noidankehä"

Yhdysvaltalaisen National Ice and Snow Data Centerin mukaan Pohjoisnavan jääpeite suli kesällä pienimmilleen neljään vuoteen. Laitoksen johtaja Mark Serreze totesi viime viikonloppuna uutistoimisto AP:lle, ettei hän olisi yllättynyt, jos napajää katoaisi kokonaan vuoden 2030 kesällä.

Jääpeite oli tänä vuonna 2,56 miljoonaa neliökilometriä pienempi kuin vuosien 1979-2000 keskiarvo. Lukema ei riko ennätyksiä, mutta kehitys on ollut pitkään selvä.

– Olemme vahvistaneet laskevan trendin. Merkkejä palautumisesta ei ole nähtävissä. Olemme aina tienneet, että Pohjoisnavan alue toimii ilmaston lämpenemisen varhaisena hälytysjärjestelmänä. Tänä vuonna näkemämme vahvistaa käsitystä, Serreze kertoi.

Tutkimusprofessori ja arktisen tutkimuksen yksikön päällikkö Jouni Pulliainen Ilmatieteen laitokselta puolestaan sanoo, että napajään sulaminen uhkaa koko maapallon ilmaston vakautta. 

Sulamisesta tulee noidankehä

Pulliainen kertoo, että suurimmaksi sulamisesta aiheutuvista ongelmista muodostuu niin sanottu takaisinkytkentäilmiö.

Kun valkoisen jää- ja lumipeitteen verhoamat alueet pienenevät, auringon säteily ei heijastu enää yhtä voimakkaasti maapallolta avaruuteen.

– Siitä tulee noidankehä, joka voimistaa lämpenemistä entisestään, hän summaa.

Vaikka koko maailman mittakaavassa lämpenemisen trendi on selvä, Arktisten alueiden jäiden sulamisen konkreettisia vaikutuksia Suomen kaltaisilla, pienemmillä maantieteellisillä alueilla on Pulliaisen mukaan hankala ennustaa.

– Lämpenemisen myötä esimerkiksi paikalliset korkea- ja matalapaineet saattavat muuttaa asemointia ja esimerkiksi sitä, missä Siperian pysyvä korkeapaineen alue sijaitsee. Sen myötä voi tulla vaikutuksia, joita voi olla vaikea ennustaa, vaikka siihen onkin jo hyviä mallinnuksia olemassa.

Taloudelle myönteisiäkin seurauksia

Pohjoisen pallonpuoliskon lumi- ja jääpeitteen muutoksilla on kuitenkin selkeä syy-seuraussuhde siihen, mitä myös Suomen ilmastossa tapahtuu.

Pulliaisen mukaan seurauksena on erityisesti talviajan lämpenemistä ja ehkä sateiden lisääntymistä.

– Toisaalta ilmiöllä voi olla myös sellaisia puolia, että esimerkiksi lämmityskustannukset pienenevät Suomessa entistä lämpimämpien talvien johdosta.

– Lisäksi viljely ja metsäntuotto saattavat lisääntyä ja Jäämeren alue tulee paremmin liikennöintiin ja luonnonvarojen hyödyntämiseen sopivaksi, kun monivuotinen jää häviää. Taloudelliselta kannalta katsottuna sillä voi olla tavallaan positiivisiakin vaikutuksia, Pulliainen kertoo.

Kuivuus voi johtaa konflikteihin

Koko maapalloa koskettavat negatiiviset vaikutukset ovat silti optimistisimmissakin arvioissa dramaattisesti positiivisia puolia suuremmat.

Pulliaisen mukaan on esimerkiksi mahdollista, että napajäiden sulamisen vauhdittama ilmastonmuutos aiheuttaa kovaa kuivuutta Välimeren alueella. Hänen mukaansa kehityksestä on jo viitteitä menneiltä vuosilta.

Pahimmissa kauhuskenaarioissa kuivuus aiheuttaa valtaisan muuttoliikenteen. Kuivuudesta kärsineet ihmiset muuttavat maalaisseuduilta kaupunkeihin tai kohti viileämpiä ja sateisempia alueita. Siirtolaisuus saattaa luoda jännitteitä politiikassa, mutta myös ihmisten kesken.

Kuivuus yksi syy Syyrian konfliktiin?

Pulliainen ottaa esimerkiksi Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerryn noin vuosi sitten pitämän puheen, jossa Kerry totesi, että juuri Lähi-Idän alueella jo pitkään jatkunut kuivuus on saattanut olla yksi muun muassa Syyrian levottomuuksia ruokkineista tekijöistä.

– On jossain määrin spekulaatiota sanoa, miten paljon arktisten alueiden peitteiden sulaminen ja pieneneminen vaikuttaa tällaisiin, mutta mallinnukset indikoivat siihen suuntaan, että juuri tällaiset tällaiset muutokset saavat aikaan kuivuutta esimerkiksi Välimeren alueella, mikä sitten voi näkyä muuten.

– Koska tämä planeetta on kytketty järjestelmä ja sen eri osat vaikuttavat toisiinsa, Arktisten alueiden vaikutus koko systeemiin on suuri. Se on huolestuttava, pikkuhiljaa tapahtuva muutos.