Vitamiinipitoisen ruoan terveysvaikutukset ovat kiistattomat. Vitamiini- ja mineraalilisen hyödyistä ja haitoista saatu näyttö on kuitenkin ristiriitaista. Health-lehti listasi mitä lisäravinteita todella tarvitsee, ja mitkä ovat turhia.
Kalsium
Kalsium vahvistaa luita ja sitä saa enimmäkseen maidosta, jukurtista ja juustoista. Jos ei syö meijerituotteita lainkaan, kalsiumin nauttiminen lisäravinteena ei välttämättä ole huono idea.
Vuonna 2010 on kuitenkin saatu näyttöä siitä, että kalsium lisäisi sydänkohtausten riskiä vaihdevuodet ohittaneilla naisilla. Kalsiumia ei tulisi käyttää myöskään silloin, jos kärsii munuaiskivistä.
D-vitamiini
D-vitamiini auttaa kalsiumia imeytymään ja on tärkeää erityisesti luiden terveydelle. On jopa väitetty, että D-vitamiini alentaisi diabeteksen riskiä, mutta asiasta kiistellään vielä.
D-vitamiinia saa ruokaa enemmän auringonvalosta. Puutokset ovat tyypillisiä etenkin vähän aurinkoa saaville ja syöminen ravinteena on kannattavaa. Erityisesti D-vitamiinilisää kannattaa harkita, kun on yli 50-vuotias.
Rauta
Rautaa on punasolujen toiminnan ja anemian ehkäisyn kannalta tärkeää saada ravinnosta. Sitä saa esimerkiksi lihasta, merenelävistä, pähkinöistä ja salaatista.
Tavallisesti ravinnosta saatava rauta riittää. Rautavalmisteista voi olla apua lähinnä naisille raskaana ollessa tai kuukautisten aikana.
Beetakaroteeni ja A-vitamiini
Beetakaroteeni on antioksidantti, joka muuttuu kehossa A-vitamiiniksi. A-vitamiini on tärkeää silmien terveydelle ja parantaa immuunijärjestelmän toimintaa ja ihon kuntoa. Beetakaroteenia on luonnostaan esimerkiksi porkkanoissa, kurpitsoissa ja bataatissa.
Vuonna 2004 julkaistiin tutkimus, jonka mukaan beetakaroteenin nauttiminen ravintolisänä lisää tupakoitsijoiden keuhkosyövän riskiä. Ainakin tupakoitsijoiden tulisi siis saada tarvittava määrä A-vitamiinia ravinnosta.