Keksintösäätiön entinen toiminnanjohtaja Kari Sipilä kertoo, miten lista viime vuosituhannen merkittävimmistä keksinnöistä syntyi.
Kari Sipilä oli Keksintösäätiön toiminnajohtaja vuosina 1991–2003. Vuosisadan vaihteessa hän pohti kollegojensa kanssa, miten uutta vuosituhatta voisi juhlistaa. Syntyi idea, että listataan siihen mennessä tehdyt Suomen merkittävimmät keksinnöt.
– Vaa'assa painoivat kaupallinen menestys, keksinnön uutuus, idearikkaus ja keksinnön hyöty, Sipilä luettelee.
Hän on ylpeä tästä oivalluksesta, sillä lista on yksi keksintöalan siteeratuimpia julkaisuja.
Keksinnöt ovat eri aloilta ja eri vuosikymmeniltä. Osa niistä on pysynyt markkinoilla tähän päivään asti, kuten ABLOY-lukko ja kuparin valmistukseen liittyvä liekkisulatus.
Kuvastavat aikaa
Keksinnöistä pystyy seuraamaan suomalaisen yhteiskunnan kehittymistä. Ensimmäiset keksinnöt liittyvät maatalouteen, seuraavat teollisuuteen ja viimeisimmät tietotekniikkaan.
– Osa keksinnöistä liittyy sotakorvauksiin. Kaikessa kamaluudessaan sotakorvaukset olivat hyvä piristysruiske sekä suomalaiselle keksinnöllisyydelle että teollisuudelle, Sipilä toteaa.
Esimerkkiä haettiin ulkomailta, ja etenkin metalliteollisuus kehittyi huimasti.
Pakko keksiä jotain
Tarve on Sipilän mukaan oleellinen kriteeri ideoinnissa. Keksintöjen syntymiseen vaikuttavat myös ongelmanratkaisu, yliopistoissa tehdyt tutkimukset sekä sattuma. Joskus on vain pakko keksiä jotain.
– Timantit syntyvä paineessa, Sipilä vertaa.
