Tiesitkö? Kaikki nämä merkittävät keksinnöt ovat suomalaisia!
Merkittävimmät keksinnöt ovat olleet hyödyllisiä ja menestyneet kaupallisesti.
Julkaistu 20.02.2012 12:30(Päivitetty 21.02.2012 16:10)
Keksintösäätiö on laatinut listan viime vuosituhannen merkittävimmistä keksinnöistä. Nämä 11 keksintöä ovat eri aloilta ja eri vuosikymmeniltä.
ABLOY-lukko
Ensimmäisen ABLOY-avaimen ja vastaavan lukkosylinterin keksi konttorikonemekaanikko Emil Henriksson vuonna 1907. Kassakoneen kiertyvät levyt toivat hänelle ajatuksen lukosta, jonka toiminta perustuisi pyöriviin koodilevyihin.
Kahden vuoden kuluttua keksinnöstä ABLOY-lukot olivat myynnissä. Laajempi tuotanto aloitettiin vuonna 1918. Seuraavana vuonna idealle saatiin patentti ja perustettiin uusi yritys Ab Lukko Oy, josta tuotenimi ABLOY on johdettu.
Suomi-konepistooli
Asesuunnittelija Aimo Johannes Lahti valmisti Suomi-konepistoolista prototyypin jo 1920-luvun alussa. Sarjatuotantokelpoinen aseesta tuli vasta kymmenen vuotta myöhemmin. Tikkakosken tehdas hankki patentin haltuunsa ja valmisti asetta puolustusvoimille nelisen tuhatta kappaletta vuosina 1932–39.
Asetta on kehuttu yhdeksi talvisodan ihmeen osatekijäksi. Yksi puna-armeijan komentaja arvioi vuonna 1940: "Yksi automaattiaseella varustautunut suomalainen sotilas taistelee kuin kokonainen meikäläinen ryhmä".
Talvisodan jälkeen Suomi-konepistoolin valmistamista tehostettiin. Jatkosodan loppuun mennessä niitä valmistettiin 80 000, joista neljäsosa myytiin ulkomaille.
AIV-rehu
AIV-rehun keksi Helsingin yliopiston ja Teknillisen korkeakoulun biokemian professori A. I. Virtanen. Hän oivalsi happamuuden merkityksen biologisissa säilöntäprosesseissa.
Vuonna 1925 hän kehitti voisuolan parantamaan voin säilyvyyttä. Tämä on eräs kaikkien aikojen merkittävimmistä suomalaisista teollisuuskeksinnöistä.
Vuonna 1928 A. I. Virtanen kehitti happoliuoksen parantamaan karjarehun laatua. Tästä keksinnöstä hän sai Nobelin kemian palkinnon vuonna 1945. Happolisäys on edelleen ainut hyvä tuorerehun säilöntämenetelmä.
Ksylitoli-makeutusaine
Vaikka ksylitolin löysivät saksalaiset ja ranskalaiset kemistit jo 1800-luvun lopulla, kariesta ehkäisevään käyttöön se keksittiin Suomessa.
Turun yliopiston hammaslääketieteellinen laitos käynnisti vuonna 1970 niin sanotut Turun Sokeritutkimukset. Tarkoitus oli etsiä luonnosta hampaille vähemmän haitallisia yhdisteitä sokerin korvikkeeksi. Löydettiin ksylitoli, josta ruvettiin valmistamaan purukumeja ja pastilleja.
Ksylitolin talteenotto selluliemestä on myös suomalainen keksintö, joka kehitettiin ja patentoitiin 1970-luvulla.
Kolesterolia vähentävä margariini
Benecol on yksi maailman tunnetuimmista kolesterolia alentavista terveysvaikutteisista elintarvikkeista.
Vuonna 1995 julkistetussa Benecol-innovaatiossa vaikuttava aine on kasvistanoliesteri. Se on valittu yhdeksi kymmenestä tärkeimmästä ravitsemusinnovaatiosta maailmassa.
Euroopan komissio on hyväksynyt Benecol-tuotteita koskevan väitteen sairauden riskitekijän vähentämisestä.
Sykemittari
Professori Seppo Säynäjäkangas sai ajatuksen kannettavasta sykemittarista hiihtoladulla vuonna 1975. Tuohon aikaan ei ollut mitään, millä olisi voinut tarkasti mitata sykelukemia harjoittelun aikana.
Vuonna 1979 Polar hankki ensimmäisen patentin langattomalle sykkeenmittaukselle, ja vuonna 1982 lanseerattiin maailman ensimmäinen langaton sykemittari.
Säynäjäkangas sai elektronisesta sykemittarista Suomalaisen insinööripalkinnon vuonna 1989.
Muut keksinnöt
Näiden lisäksi listalla on liekkisulatto metallien valmistuksessa, paperikoneiden kehitys- ja ympäristösuojelukeksinnöt sekä luunmurtumien hoidossa käytettävät biohajoavat istukkeet.
Tuoreimpia aivoituksia ovat matkapuhelimiin ja tietotekniikkaan liittyvät keksinnöt sekä internetin salausjärjestelmä.
