Luovuus- ja lahjakkuustutkija Kari Uusikylän tuore teos paljastaa, että jokainen meistä on luova ja luovaa ajattelua on mahdollista parantaa. Älykkyystestin korkea tulos ei kerro mitään luovasta lahjakkuudesta, sillä testi ei mittaa muun muassa mielikuvitusta.
Kari Uusikylän lokakuun lopulla ilmestyvä teos "Luovuus kuuluu kaikille" kertoo, että jokainen ihminen on luova ja se on ominaisuus, jota voidaan kehittää. Kyse ei ole siitä, kuka on luova, vaan siitä millaisissa olosuhteissa luovuus kukoistaa.
Kun on tutkittu säveltäjiä, kirjailijoita, taiteilijoita ja eri alojen tiedemiehiä on huomattu, että erityislahjakkuudet ja luovuuden osa-alueet ovat vaihdelleet ryhmästä toiseen. Älykkyystestit eivät myöskään kerro luovuudesta, eivätkä erityisen älykkäät ole aina luovia.
– Älykkyystestit mittaavat loogista ajattelua, eivät luovaa mielikuvitusta tai omaperäisyyttä eivätkä myöskään kykyä löytää itse ongelmia, mikä on yksi luovan kyvykkyyden ydinpiirteistä, Uusikylä kirjoittaa.
J.P.Guilford pyrki mittaamaan luovuutta älykkyyden tavoin, mutta sen mittaaminen ei onnistu samalla tavoin yksiselitteisenä lukuna. Guilford kuitenkin kokosi yhteen piirteitä, jotka kertovat mahdollisesta luovuudesta.
Yleisiä merkkejä luovuuden lahjasta tutkija J.P. Guilfordin mukaan:
– Kyky nähdä ongelmia, joita muut eivät havaitse.
– Luova tuottaa paljon uusia ideoita, jotka ovat omaperäisiä.
– Hän toimii sujuvasti ja tuottaa samassa ajassa enemmän ideoita kuin keskitason yksilö.
– Luova ihminen on jouostava, eli hän pystyy muuttamaan ajattelunsa ja toimintasa suuntaa, eikä etene kaavamaisen jäykästi kuten luovuuden ja joustavuuden kadottanut ihminen.