Nämä maat ovat koronalinkoja, joista toinen aalto on jo saattanut saada alkunsa – Kiinassa lähes puoli miljoonaa ihmistä asetettu karanteniin, tilanne vakava

Useat Euroopan maat ovat avanneet rajojaan koronavirusepidemian hidastuttua. Nyt maailmalla pelätään kuitenkin jo toista aaltoa, kertoo The Guardian.

Koronavirustartuntojen on havaittu lisääntyvän maailmalla sen jälkeen, kun esimerkiksi monien Euroopan maiden rajoja avattiin.

Tänään uutisoitiin esimerkiksi siitä, että Kiinassa Pekingin alueella lähes puoli miljoonaa ihmistä on asetettu karanteeniin uusien tautiryppäiden leviämisen estämiseksi. 

Etelä-Korea puolestaan kertoi viime viikolla, että maa on jo joutunut koronaviruksen toisen aallon kouriin.

Nämä eurooppalaiset maat kohdanneet virusryppäitä

Aiemmin tällä viikolla Saksassa havaittiin, että maan lihateollisuus toimii viruslinkona. 

Saksalaisen teurastamojätin Tönniesin työntekijöistä 1300 on saanut Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa, Rheda-Wiedenbrukissä. Yrityksessä suoritettiin 6139 ihmisen massatestaus.

Teurastamoepidemian syyksi on arveltu sitä, että turvavälien noudattaminen ei ole mahdollista työssä eikä asuntolassa. Tämä saattaakin hankaloittaa Saksan taistelu koronavirusta vastaan.

Myös Italiassa on havaittu uusia virusryppäitä. Yksi suurimmista viruslingoista löytyi Rooman länsilaidalla sijainneesta sairaalasta. Tapaus aiheutti 109 tartuntaa ja viisi kuolemaa.

Kiinassa yli sata ihmistä sai koronatartunnan kesäkuun puolessa välissä. Tartuntojen alkuperä jäljitettiin Pekingissä sijaitsevan Xianfadin ruokatorille. 

WHO huolissaan: tartuntojen määrä kasvanut

Maailman terveysjärjestö WHO:n Euroopan aluejohtaja Hans Klugen kertoi aiemmin tällä viikolla, että viikottainen uusien tartuntojen määrä kasvoi Euroopassa ensimmäistä kertaa kuukausiin.

Klugen mukaan 30 Euroopan maassa on havaittu tartuntojen lähteneen nousuun viimeisen kahden viikon aikana. Hän ei nimennyt maita eikä yksilöinyt tartuntalukemia tarkemmin.

"Toisen aallon" määritelmä ei ole saanut tieteellistä hyväksyntää. Esimerkiksi WHO vältti termin käyttämistä, kun sitä pyydettiin tiedotustilaisuudessa kuvailemaan Pohjois-Korean tilannetta.

Tautiketjuja tulee edelleen jäljittää – se ei kuitenkaan ole helppoa

Tartuntojen alkuperän selvittämistä hankaloittaa se, että koronavirus saattaa esiintyä henkilöllä myös oireettomana. 

Rokotteen puuttuessa datan kerääminen on Edinburghin yliopiston kansanterveyden laitoksen tutkijan Linda Bauldin mukaan mukaan tärkeää.

– Koska rokotetta ei vielä ole saatavilla, kaikki riippuu datan keräämisestä. Meidän täytyy selvittää mistä tartunnat ovat saaneet alkunsa. Täytyy testata, jäljittää ja eristää, Bauld sanoo The Guardianille.

Näin toimimalla tautiryppäät eivät välttämättä enää leviä maailmanlaajuisiksi. Tartuntoihin reagoiminen vaatii kuitenkin nopeutta.

Kääntöpuolena on se, että koronaviruksen hillitseminen onnistuu tällä tavoin vain maissa, jotka ovat jo onnistuneet sulkemaan viruksen rajojensa sisäpuolelle. Mailla täytyy myös olla riittävät resurssit testaukseen, jäljittämiseen ja eristämiseen.

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja