Ihmisen keuhkot joutuvat elinaikana koville. Suurin osa aikuisista hengittää keuhkoillaan jopa yli 20 000 kertaa päivässä. Oletko ammatissa, joka voi heikentää keuhkojesi toimintakykyä?
Keuhkojen toimintakyky riippuu paljon ympäristötekijöistä. Monella esimerkiksi työ voi vaikuttaa niihin. Eri ammateissa kemikaalit, taudinaiheuttajat, tupakansavu, lika, kuidut ja pöly voivat vahingoittaa hengitysteitä ja olla haitaksi keuhkoille.
Arizonan yliopiston kansanterveystieteen professorin Philip Harberin mukaan työperäinen altistuminen voi johtaa keuhkokudoksen arpeutumiseen, fibroosiin eli keuhkojen sidekudoistumiseen, astmaan, tulehduksiin tai keuhkoahtaumataudin ja jopa syövän kehittymiseen.
Keuhkojen altistuminen töissä vaaroille on kuitenkin usein ehkäistävissä. Muutokset työnkuvassa tai työympäristössä voivat olla terveyden kannalta ratkaisevia: parannukset ilmanvaihdossa, suojavarusteiden käyttö sekä työtapojen muutos voivat auttaa.
Baarityöntekijä tai tarjoilija
Passiivinen tupakointi eli tupakoimattoman altistuminen toisen tupakoinnista syntyvälle savulle voi olla uhka työntekijöille maissa, joissa tupakointia ei ole kielletty ravintoloissa tai yleisillä paikoilla. Passiivinen tupakointi voi aiheuttaa keuhkosyöpää.
Ravintoloiden tupakointialueen selkeä erottaminen tupakoimattomasta alueesta tai hyvä ilmanvaihto eivät nekään pelasta työntekijöitä täysin altistukselta. Paras vaihtoehto omien keuhkojen kannalta voi olla löytää kokonaan toinen työ.
– Valitettavasti yksittäisen työntekijän vaihtoehdot voivat olla rajalliset, sanoo lääkäri Susanna Von Essen Nebraskan yliopiston lääketieteellisestä keskuksesta.
Siivooja
Siivoojan tai tiettyjä siivousaineita työssään työvälineinä käyttävän keuhkot voivat altistua vaaralle. Tietyt siivoustuotteet, jopa niin sanotut luonnonmukaiset tuotteet, sisältävät haitallisia kemikaaleja. Kemikaalit voivat edistää astman kehittymistä.
– Puhdistusaineet ovat reaktiivisia kemikaaleja, jotka reagoivat likaan, mutta myös keuhkokudoksiin, Von Essen sanoo.
Jotkin aineista vapauttavat haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, jotka voivat johtaa kroonisiin hengitysongelmiin tai allergisiin reaktioihin. Tuotteiden selosteet on syytä lukea tarkasti ja noudattaa käyttöohjeita hyvin. Von Essen suosittaa myös käyttämään siivouksessa mahdollisimman luonnollisia puhdistusaineita, kuten viinietikkaa, vettä tai ruokasoodaa. Tuotteita käyttäessä on tärkeää huolehtia tilan hyvästä ilmanvaihdosta.
Sairaanhoitaja tai lääkäri
Terveydenhuollon henkilökunta voi altistua työssään erilaisille keuhkosairauksille, kuten tuberkuloosille ja influenssalle. Tärkeää olisi, että työntekijät huolehtisivat rokotuksensa ajan tasalle ja käyttäisivät asianmukaista suojausta.
Myös työvälineet voivat aiheuttaa reaktioita – mikäli esimerkiksi lateksiset käsineet allergisoivat, on ne syytä vaihtaa synteettisiin käsineisiin.
Kampaaja ja parturi
Eräät kampaamotuotteet, kuten hiusten suoristukseen tarkoitetut tuotteet sisältävät formaldehydiä, mikä on tunnettu karsinogeeni. Aine voi myös ärsyttää silmiä, nenää, kurkkua sekä keuhkoja. Tietyille kemikaaleille altistuminen voi johtaa kampaajan ammattissa jopa astman kehittymiseen. 
Kampaajan työtiloissa hyvästä ilmanvaihdosta huolehtiminen onkin tärkeää. Myös työssä käytettävien tuotteiden tuntemus on oleellista. On hyvä ottaa selvää, mitä kaikkea käytettävät kemikaalit sisältävät – ja mahdollisesti vaihtaa ne turvallisempaan.
Tehdastyöläinen
Tehdastyöläiset voivat altistua työssään astmalle – tai työ voi pahentaa jo olemassa olevaa sellaista. Työn pahentamasta astmasta kärsii professori Harberin mukaan jopa 25 prosenttia aikuisista.
Tehdastyöntekijä voi altistua työssään hengittämään jopa hienojakoista metallia, silikonia tai hiekkaa. Tämä voi johtaa silikoosiin eli kivipölykeuhkosairauteen. Se tarkoittaa kiteisen piioksidin eli kvartsin aiheuttamaa fibroottista keuhkosairautta. Altistuneiden työntekijöiden riski sairastua keuhkosyöpään kasvaa. Silikoosiin sairastuneella on myös kohonnut riski sirastua tuberkuloosiin.
Myös keuhkosairautta nimeltä ”popcorn-keuhko” on tavattu tehdastyöläisillä, jotka ovat altistuneet eräille aromaattisille kemikaaleille, joita on käytetty mikropopcornien valmistuksessa. Hengityssuojaimet sekä tehokas ilmanvaihto voivat kohentaa työolosuhteita.
Rakennustyöntekijä
Vanhoja rakennuksia purkavat tai remontoivat rakennustyöntekijät voivat altistua hengittämään asbestia. Asbestia on käytetty rakennuksissa eristeenä.
Jopa pienenkin altistumisen asbestin mikroskooppisen pienille kuidulle on todettu linkittyvän useisiin terveysongelmiin. Yksi niistä on mesoteliooma eli keuhkopussin syöpä. Mesoteliooma voi esiintyä myös vatsakalvolla tai sydänpussissa. Mesoteliooman latenssiaika altistumisen alkamisesta on 30-50 vuotta.
Altistuminen näyttää myös nostavan riskiä pienisoluiseen keuhkosyöpään tai se voi johtaa asbestoosiin. Asbestoosi on asbestin aiheuttama keuhkojen sidekudoslisä. Asbestoosin kehittyminen vaatii pitkäaikaisen kohtalaisen voimakkaan altistuksen.
Asbestin poisto tulisi jättää koulutettujen luvanvaraisten ammattilaisten tehtäväksi.
– Ole tietoinen siitä, missä asbestia on. Seuraa sääntöjä, älä ota riskejä, Von Essen sanoo.
Maanviljelijä
Toistuva altistuminen esimerkiksi homeen saastuttamalle viljalle tai heinälle voi aiheuttaa yliherkkyystulehduksen keuhkoihin. Keuhkojen ilmapussit tulehtuvat ja voivat kehittää arpikudosta.
Myös metalliastioissa säilytettävä vilja voi homehtua. Äkillinen ja voimakas, ja jopa kertaluonteinenkin biologinen pölyaltistus voi aiheuttaa orgaanisen pölyn aiheuttaman toksisen oireyhtymän (Organic Dust Toxuc Syndrome, ODTS.) Oireina voi olla kuumetta ja flunssankaltaisia oireita. Taudin aiheuttajaksi arvioidaan homeiden mykotoksiineja sekä bakteereiden endotoksiineja. 
Maanviljelijöistä jopa 30 prosentilla on kuvattu oireita. Lisäksi tautia on havaittu sienimöiden työntekijöillä.
Yleensä erityinen hoito ei ole tarpeellista, sillä altistuksen loputtua oireiden pitäisi jäädä pois. Oireyhtymästä ei yleensä aiheudu pysyviä muutoksia keuhkoihin, mutta pitkäaikaisvaikutuksia ei vielä tunneta.
Työntekijät sikaloissa ja kanaloissa voivat myös saada joskus astman kaltaisia oireita.
– Pöly- ja ammoniakkitasot yhdessä näyttäisivät nostavat riskiä. Estä viljaa keräämästä kosteutta, varmista riittävä ilmanvaihto ja käytä hengityssuojainta, Von Essen neuvoo.
Automaalari
Ihmiset, jotka työskentelevät autonmaalausliikkeissä usein altistuvat kemikaaleille, jotka tunnetaan isosyanaatteina. Isosyanaatteja sisältäviä raaka-aineita käytetään muun muassa joustavan ja jäykän vaahtomuovin, muovien, liimojen ja maalien valmistukseen. Työelämässä sellaista työtä, jossa niitä käytetään, kutsutaan uretaanityöksi. Isosyanaatit ovat merkittävä työperäisen astman aiheuttaja sekä Suomessa että ulkomailla. Oireina ovat hengenahdistus, yskä ja hengityksen vinkuminen.
Isosyanaateille altistutaan raaka-aineita käsitellessä tai tuotteita valmistaessa tai työstettäessä. Joskus työntekijä joutuu oireiden vuoksi jopa jättämään ammattinsa, Harber sanoo.
Laadukkaiden suojaimien käytöllä voidaan vähentää sairastumisen riskiä.
Palomies
Palomiehet eivät pelkästään altistu työssään polttavalle tulelle ja kuumuudelle, vaan myös palavalle muoville ja monille kemikaaleille. Palomiehet voivat alentaa merkittävästi riskiään sairastua keuhkosairauksiin käyttämällä paineilmahengityslaitetta. Laitetta tulisi käyttää myös siivoamisen tai puhdistuksen aikana.
– Monet kemikaaleista ovat silloin silti ilmassa, Harber sanoo. Hyvä ilmanvaihto on myös tärkeää.
Kaivostyöntekijä
Maanalaisissa kaivoksissa työskentelevät ovat jatkuvassa riskissä sairastua keuhkoputkentulehdukseen tai pneumokonioosiin eli pölykeuhkoon, tai "mustaan keuhkoon". Se on sairaus, joka aiheutuu jatkuvasta hiilipölyn hengittämisestä, joka uppoaa keuhkoihin ja tekee hengittämisestä todella vaikeaa. Hiilipöly voi aiheuttaa etenevän keuhkofibroosin eli keuhkojen sidekudoistumisen ja arpeutumisen ja jopa tappaa ihmisiä, Von Essen sanoo.
Suojavarusteet voivat rajoittaa kaivostyölaisellä hengitetyn pölyn määrää.
Lähteet: webmd.com, ttl.fi
Kuvat: Colourbox.com