Näkökulma: Nuoret Leijonat havittelee absurdia käännettä – maailmanmestaruus on tavoite, jonka voi nyt sanoa ääneen

Nuorten MM-kisat huipentuvat viikonloppuna mitalipeleihin. Suomen osalta maailmanmestaruus on nyt täysin selvä tavoite, kirjoittaa MTV Urheilun toimittaja Ilari Savonen.

Jääkiekon alle 20-vuotiaiden MM-turnaus on huikea tapahtuma kerta toisensa jälkeen. Sen saattoi kokea jälleen kerran.

Suomen ja Kanadan pelin voi tiivistää yhteen sanaan:

Draamaa.

Koko illan, Suomesta katsottuna koko yön ajan.

Kanada oli selkeä ennakkosuosikki. Sillä oli materiaalietu, kotietu ja sen turnaus oli sujunut paremmin.

Näkyikö tämä? Ehkä viiden minuutin ajan avauserässä.

Fakta on se, että Suomi pelasi juuri oikealla hetkellä turnauksen parhaan ottelunsa.

Kanadan maalilla Michael DiPietro piti omiaan pystyssä pitkän pätkän ajan. Toisessa erässä Suomi olisi voinut edetä hyvinkin kahden tai kolmen maalin etumatkalle.

Toki, Suomen tutut ongelmat olivat jälleen esillä. Maalinteon tukitoimet; ykkössektorin, niin sanotun sota-alueen preesens ja terävyys jatkopelitilanteissa.

Pienistä puutteista huolimatta esimerkiksi Eeli Tolvanen loi jo yksinään tukun tekopaikkoja. Nuorten Leijonien tähtipelaajan epäonni alkaa olla jo aivan posketonta luokkaa.

Epäonnesta puheen ollen. Puolivälieräottelun ratkaisuvaiheet aiheuttavat aivan varmasti parranpärinää lajin synnynkehdossa Kanadassa.

Suomen 1-1-tasoitusmaali pomppasi klassisesti kolmen perseen kautta sisään. Ei kirjaimellisesti, mutta kielikuvallisesti.

Jatkoajalla puolustaja Noah Dobsonilla oli tyhjä maali edessä. Maila poikki, toiseen suuntaan ja Suomi jatkoon.

Se, että kanadalaiset perustelevat tappiota huonolla tuurilla, on Suomen vähättelyä.

Nuorten Leijonien päävalmentaja Jussi Ahokas ei ollut väärässä, kun hän puhui ansaitusta voitosta.

Suomi onnistui monessa asiassa pirun hyvin.

Ukko-Pekka Luukkosen maalivahtipeli oli timanttista luokkaa. Suomi osoitti uhrautuvaisuutta, mikä paikkasi kiekollisen pelin virheitä. Sen lisäksi Suomi onnistui luomaan useita pitkiä hyökkäyksiä Kanadan päädyssä.

Isossa kuvassa Suomi oli monella osa-alueella Kanadan edellä.

Jalkapuusta kultatuoliin?

Asetelma on absurdi.

Vielä Kanada-ottelun alla vaikutti siltä, että Ahokkaan Nuorten Leijonien päävalmentajapesti päättyisi jälleen uuteen pettymykseen.

Erityisen negatiivinen yksityiskohta liittyi isoihin maihin. Nolla voittoa sitten MM-kotikisoissa tulleen (2016) mestaruuden jälkeen.

Sen lisäksi voimassa oli hyvin negatiivinen historia puolivälierävastustajan kanssa. Suomi ei ollut voittanut koskaan Kanadaa Kanadassa.

Nyt on.

Temppu on järisyttävän kova.

Kanada oli tämän turnauksen yksi parhaista maista. Siltä kantilta katsottuna ei voi kuin laittaa ruokalapun kaulaan, kun miettii tulevaa.

Suomi kaatoi turnauksen ison ennakkosuosikin, vaikka se kärsii edelleen tehottomuudesta.

Mitä Suomi saa aikaan, kun Tolvanen saa maalihanat auki? Mitä tapahtuu, kun uudistettu ykkösketju jatkaa yhtä vahvoja otteita?

Nuorilla Leijonilla on vielä valtavasti potentiaalia tankissa.

Miksi koko asetelma on niin mainitun absurdi?

Nyt ollaan siinä tilanteessa, että kyseenalaistettu ja osaltaan aiheellista kritiikkiä saanut Ahokas voi hyvinkin palata Suomeen kultatuolissa.

Nuoret Leijonat on ennakkosuosikki suonenvedolla Ruotsin kaatanutta Sveitsiä vastaan.

Eivätkä USA ja Venäjä ole ylitsepääsemättömiä vastustajia.

Suomi voi voittaa kenet tahansa. Se on nyt nähty.

Mikä käänne se olisikaan, kun Ahokkaan joukot ottaisivat vielä kaksi voittoa. Silloin kukaan ei muistaisi alkulohkon vaikeuksia ja tappioita.

Toki, USA-ottelun jälkeen maailmanmestaruudesta puhuminen olisi ollut aivan pölijää touhua. Peli oli mennyt eteenpäin, mutta monella osa-alueella oli merkittäviä kysymysmerkkejä.

Kanada-voitto näytti sen, että Nuorilla Leijonilla on tarvittavaa venymiskykyä.

Suomen päävalmentaja Ahokas puhui Kanada-ottelun jälkeen siitä, miten "turnaus on vasta nyt käynnissä".

Tästä tuli mieleen erään kiekkovaikuttajan legendaarinen lausahdus.

Win the right games.

Nuoret Leijonat voi jatkaa tätä legendaarista heittoa.

Also in Canada.

Ensimmäinen maailmanmestaruus Pohjois-Amerikassa pelattavissa kisoissa olisi kova juttu.

Mutta ei mikään mahdottomuus.

Se on nyt täysin realistinen tavoite. 

Lue myös:

    Uusimmat