Kalervo Kummolan ei pitäisi enää olla Kansainvälisen jääkiekkoliiton varapuheenjohtajana, mutta koronapandemian pieni sivujuonne johti yhteen hänen uransa merkittävimmistä voimannäytteistä, kirjoittaa MTV Urheilun Matti Nyrhinen.
Kun Kummola etäyhteyden välityksellä nosti viime syksynä – pian Valko-Venäjän elokuisten presidentinvaalien jälkeen – kissan pöydälle, Kansainvälisen jääkiekkoliiton hallituksen muut jäsenet pitivät suomalaisen näkemystä, ehkä koko miestäkin, ihmeellisenä.
Muut eivät tajunneet, miksi hän on huolissaan. Kukaan muu ei ollut osannut ajatella, että Valko-Venäjän tapahtumat kyseenalaistaisivat jääkiekkokisojen pelaamisen maassa niin kauan kuin Aljaksandr Lukashenka pitää itsevaltaansa pystyssä.
Tästä on kyse:
Valko-Venäjän mielenosoitukset alkoivat, kun maata itsevaltaisesti hallinnut Aljaksandr Lukashenka esti oppositiopolitiikkoja asettumasta ehdolle elokuun 2020 presidentinvaaleihin. Vilpillisten vaalien jälkeen mielenosoitukset kiihtyivät. Valko-Venäjän viranomaiset pahoinpitelivät, pidättivät ja kiduttivat tuhansia rauhanomaisia mielenosoittajia.
Maassa oli runsaasti ongelmia jo ennen presidentinvaaleja. Riippumattoman median toiminta maan rajojen sisällä on käytännössä tehty mahdottomaksi ja kaikki Valko-Venäjän televisiokanavat ovat valtion hallussa. Viranomaiset pahoinpitelivät toimittajia ja tuhosivat heidän keräämää materiaalia myös syksyn mielenosoituksissa.
Lisäksi Valko-Venäjä on ainoa Euroopan maa, jossa kuolemanrangaistus on yhä käytössä, vaikkakaan virallista tietoa kuolemaantuomittujen ja teloitusten määrästä ei ole.
Suomessa vastarinnan tarpeeseen herättiin laajemmin, kun Helsingin Jokereiden piti lähteä sekasorron keskelle pelaamaan KHL-ottelua. Kyseinen peli peruttiin, ja jo sen olisi pitänyt herättää muutkin. IIHF:ssä vain Kummola tämän tajusi, vaikka hänen ei olisi pitänyt olla koko asiaa murehtimassa.