Näkökulma: Kalervo Kummolan piti olla jo sivussa – vaikka muut eivät ymmärtäneet, järkkymätön Kale punnersi läpi uransa merkittävimmän päätöksen

Kun Kummola etäyhteyden välityksellä nosti viime syksynä – pian Valko-Venäjän elokuisten presidentinvaalien jälkeen – kissan pöydälle, Kansainvälisen jääkiekkoliiton hallituksen muut jäsenet pitivät suomalaisen näkemystä, ehkä koko miestäkin, ihmeellisenä.

Muut eivät tajunneet, miksi hän on huolissaan. Kukaan muu ei ollut osannut ajatella, että Valko-Venäjän tapahtumat kyseenalaistaisivat jääkiekkokisojen pelaamisen maassa niin kauan kuin Aljaksandr Lukashenka pitää itsevaltaansa pystyssä.

Tästä on kyse:

Valko-Venäjän mielenosoitukset alkoivat, kun maata itsevaltaisesti hallinnut Aljaksandr Lukashenka esti oppositiopolitiikkoja asettumasta ehdolle elokuun 2020 presidentinvaaleihin. Vilpillisten vaalien jälkeen mielenosoitukset kiihtyivät. Valko-Venäjän viranomaiset pahoinpitelivät, pidättivät ja kiduttivat tuhansia rauhanomaisia mielenosoittajia.

Maassa oli runsaasti ongelmia jo ennen presidentinvaaleja. Riippumattoman median toiminta maan rajojen sisällä on käytännössä tehty mahdottomaksi ja kaikki Valko-Venäjän televisiokanavat ovat valtion hallussa. Viranomaiset pahoinpitelivät toimittajia ja tuhosivat heidän keräämää materiaalia myös syksyn mielenosoituksissa.

Lisäksi Valko-Venäjä on ainoa Euroopan maa, jossa kuolemanrangaistus on yhä käytössä, vaikkakaan virallista tietoa kuolemaantuomittujen ja teloitusten määrästä ei ole.

Suomessa vastarinnan tarpeeseen herättiin laajemmin, kun Helsingin Jokereiden piti lähteä sekasorron keskelle pelaamaan KHL-ottelua. Kyseinen peli peruttiin, ja jo sen olisi pitänyt herättää muutkin. IIHF:ssä vain Kummola tämän tajusi, vaikka hänen ei olisi pitänyt olla koko asiaa murehtimassa.

Kummolan piti nimittäin olla jo ansaituilla eläkepäivillä jääkiekkopomon hommista. Kummolan ja IIHF:n puheenjohtajan Rene Faselin viimeiset toimikaudet päättyivät alun perin syksyllä 2020. Kun korona sekoitti myös jääkiekkomaailman, IIHF:n hallitus teki keväällä esityksen, että Fasel ja Kummola sekä koko hallitus jatkaisivat yhden ylimääräisen vuoden tehtävissään. Nyt voi sanoa, että onneksi.

Muistakaa yksi lause

Kummola valittiin vuonna 1975 jääkiekon SM-liigan toimitusjohtajaksi, ja samana vuonna hän istui ensi kertaa Suomen jääkiekkoliiton hallitukseen. Jo nuorena miehenä hän teki liigapomona kovia päätöksiä ja hankki vuosien saatossa itselleen kutsumanimen Rautakansleri. Kymmenien vuosien aikana Suomen ja ennen kaikkea Kansainvälisen jääkiekkoliiton johtotehtävissä eteen on tullut lukemattomia kovia tilanteita, joissa on täytynyt käyttää kovaa johtamista, diplomatiaa, suhteita ja pelinlukutaitoa.

Kummola on pitkän linjan kunnallispoliitikko (tälläkin hetkellä hän on Tampereen kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja) ja entinen kansanedustaja, joten poliittinen peli on myös tuttua. Hän paljasti maanantaina pitäneensä tiivistä yhteyttä tasavallan presidentin Sauli Niinistön ja ulkoministeri Pekka Haaviston kanssa. Kaikki nämä olivat Kummolan vahvuuksia, kun Valko-Venäjän tilanne pakotti Kansainvälisen jääkiekkoliiton täysin uuteen tilanteeseen: ottamaan kisat järjestäjämaalta pois. Kummola tajusi nopeasti, että rauhanomaista vallankumousta ei tule tapahtumaan, kun poliisi ja sotilasjoukot tottelevat Lukashenkaa.

IIHF:n hallituksessa aihe pysyi yllättävän pitkään vain Kummolan huolena. Kun lopulta kansalliset liitot ja valtiot alkoivat nostaa tilannetta esiin – Pohjoismaat ja kisojen toinen järjestäjämaa Latvia etunenässä – asian vakavuus alkoi konkretisoitua. Erittäin tärkeä tukija oli IIHF:n hallituksessakin istuva Tanskan jääkiekkoliiton puheenjohtaja Henrik Bach Nielsen. Ulospäin tilanne näytti kärjistyvän jopa Kummolan ja Faselin väliseksi valtataisteluksi. Kummola teki marraskuun hallituksen kokouksessa selkeän esityksen, että päätös kisojen siirrosta on pakko tehdä. Lopulta päätös saatiin aikaan.

Faselin lukuisat kritisoijat voivat sanoa, että Kummola voitti, mutta todellisuudessa järki voitti. Vaikka IIHF:n tiedotteessa päällimmäisenä syynä Valko-Venäjän kisaisännyyden eväämiseen mainittiin se, ettei kisoihin saapuvien henkilöiden turvallisuutta voida taata, Kalen ääni – järjen ääni –  oli painavampi.

– Meidän täytyy aina laittaa ihmisoikeudet jääkiekon ja urheilun edelle, Kummola linjasi suomalaistoimittajille maanantaina.

Tuo on tärkein lause, joka koko tapahtumasarjasta pitää muistaa. Kummola myönsi, että oli itsekin ollut sinisilmäinen uskoessaan, että MM-kisat voisivat avata Valko-Venäjää, kun maalle myönnettiin MM-kisat ensimmäisen kerran vuonna 2014. Vaan niinhän ei käynyt.

Nyt kaikkien oli myönnettävä, ettei Lukashenka muutu kiekkokisojen ansiosta. Eikä kukaan olisi sitä tajunnut, jos Kalervo Kummola ei olisi sitä ääneen sanonut – riittävän monta kertaa.

Kummolan jääkiekkojohtajan uran suurimpia ja hänelle henkilökohtaista ylpeyttä aiheuttavia saavutuksia ovat muun muassa Suomen jäähalliverkoston räjähdysmäinen kasvu, koko lajin suosion ja aseman saavuttaminen Suomessa, mutta ”ylimääräisenä” vuotenaan kiekkojohtajana Kummola sai aikaan jotain, jolla voi olla suurta maailmanlaajuista merkitystä.

Formula1 -sarja, Kansainvälinen jalkapalloliitto FIFA sekä Kansainvälinen olympiakomitea KOK saavat ottaa nyt pienemmästä mallia. Jääkiekko, maailman mittakaavassa pieni laji, teki jotain, mihin suuret ja mahtavat järjestöt eivät suostu millään taipuvan. Qatariin myönnetyt jalkapallon MM-kisat ovat olleet kiistelty puheenaihe jo vuosia, eikä kukaan kuitenkaan tee mitään. Kuten Kummola sanoi, KOK on ollut täysin hiljaa, kun IIHF on taistellut diktaattoria vastaan. Seuraavat talviolympialaiset kun ovat Kiinassa, ihmisoikeuksien kannalta vielä Valko-Venäjääkin ongelmallisemmassa maassa. Mitään tukea edes kulisseissa KOK:lta ei IIHF:lle tullut.

Mitä jos jatkovuotta ei olisi tullut?

Kummola istui IIHF:n kokouksessa ensi kertaa vuonna 1976. Sitä seuranneiden 45 vuoden aikana hänkään ei ole vastaavanlaiseen soppaan joutunut. Ei, vaikka tiukkoja tilanteita on matkaan mahtunut.

Sopii miettiä, mitä olisi seurannut, jos Fasel ja Kummola eivät olisi suostuneet jatkamaan yhtä ylimääräistä vuotta. Olisiko hallitukseen valittu henkilöä, joka olisi tajunnut, ettei Valko-Venäjälle voi mennä? Olisiko hän uskaltanut tuoda näkemyksensä yhtä jyrkästi esiin kuin Kummola?

LUE MYÖS: MM-kiekon menettäminen kirpaisee – Valko-Venäjältä kovasanainen avautuminen

Todennäköisintä on, että vitkuttelu olisi jatkunut vieläkin pidempään – niin pitkään, että lopulta maat olisivat yksi toisensa jälkeen ilmoittaneet boikotoivansa kisoja. Se olisi käynyt kalliiksi, ihan kaikille. Tokkopa koko kisoja olisi pelattu.

Nyt IIHF etsii ratkaisuja siihen, miten kisat pelataan. Omat ongelmansa siinäkin on, mutta suurin ongelma on nyt ratkaistu.

75-vuotias Kalervo Kummola jättää IIHF:n varapuheenjohtajan tehtävät tulevana syksynä. Vaikka hänen ansiolistansa on pitkä ja kunnioitettava, sen tärkein sisältö kirjattiin 18. tammikuuta 2021: Meidän täytyy aina laittaa ihmisoikeudet jääkiekon ja urheilun edelle.