Naiset puuttuvat ylimmästä johdosta – tässäkö syyt?

– Suomalaisyritysten keskijohdosta noin 40–50 prosenttia on tällä hetkellä naisia. Suuria alakohtaisia eroja toki on – aika stereotyyppisestikin naisia on johtotehtävissä enemmän sosiaali- ja terveyspalveluissa kuin konepajateollisuudessa tai it-alalla –, mutta voi sanoa, että naiset ovat päässeet keskijohtoon. Mielenkiintoinen kysymys on, mitä tapahtuu matkalla keskijohdosta ylimpään johtoon, Minna Hiillos sanoo.

Ylimmästä johdosta on Suomessa naisia enää kymmenisen prosenttia. Suomalaisten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista puolestaan vain yksi on nainen.

– Se on hirveän vähän.

Julkisella puolella tilanne näyttää paremmalta kuin yksityisellä.

– Valtioilla ja kunnilla on erilaisiin toimielimiin sukupuolikiintiöt: vähälukuisempaa sukupuolta on oltava elimessä vähintään 40 prosenttia, olivatpa kyseessä sitten naiset tai miehet. Julkisten virastojen johdossa onkin hyvin paljon naisia. Ja onhan meillä ollut naispresidentti ja -pääministerikin.

– Norjassa säädettiin laki naiskiintiöistä pörssiyritysten hallituksissa vuonna 2003, Hiillos huomauttaa.

Paikkaa ei saa, jos ei hae

Hiillos uskoo naisjohtajien vähyyden syiden juontavan jo kasvatukseen.

– Millaisia roolimalleja kotona ja päiväkodeissa annetaan pienille tytöille ja pojille? Miten kouluissa kannustetaan tyttöjä luonnontieteisiin ja matemaattisiin aineisiin ja toisaalta poikia aloille, jotka eivät perinteisesti ole ”miehisiä”?

Muutakin mietittävää on.

– Työelämässä pitäisi takoa rautaa 30–35-vuotiaana, jolloin korkeakoulutetut naiset yleensä hankkivat lapsia. Jos oikeasti haluaa menestyä yritysjohdossa, niin jokaisen lapsen jälkeen ei voi jäädä kolmeksi vuodeksi hoitovapaalle.

– Naisten pitää hakea jo varhaisessa vaiheessa uraansa isoja haasteita. Niistä saa CV:n rakennusmateriaalia:” olen nostanut liikevaihtoa niin ja niin paljon tai vetänyt tällaisia ja tällaisia projekteja”.

Kannustava esimies puffaa eteenpäin ja antaa haasteita. Kotiolotkin voivat vaikuttaa naisen menestykseen.

– Puolison tuella on tutkitusti aika suuri merkitys naisen uralle. Hieman vitsaillen voisi sanoa, että jos haluaa päästä pitkälle, niin pitää sekä kouluttaa itsensä hyvin että valita kannustava puoliso – naisen menestyminen voi vieläkin olla joillekin vähän vaikea asia.

Vaikka hyvältä esimieheltä ja puolisolta saa tukea, Hiillos kehottaa naisia myös katsomaan peiliin.

– Naisilla tuntuu olevan sellainen tapa, että jos he eivät täytä joka ikistä työpaikkailmoituksen kymmenestä kriteeristä, niin sitten ei uskalleta hakea. Ei kukaan niitä kaikkia kriteerejä täytä, joten rohkeasti vain hakemaan. Niin miehetkin tekevät.

Pitäisikö naisten asema johtotehtävissä turvata kiintiöin? Akavan työelämäyksikön johtaja Maria Löfgrenin mielestä kyllä, Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaan mielestä ei. Katso videolta, millaisia perusteluja he antoivat kannoilleen maaliskuussa 2014.