Vaikka perheen tulot ja menot olisi jo budjetoitu, se ei riitä. Jokaisen kannattaisi tehdä myös oma, henkilökohtainen budjetti! Säästämisen aloittaminen on kuitenkin paljon helpompaa kuin vaikkapa elämänmuutoksen tekeminen – sen kun voi automatisoida.
Joka kuukausi olisi hyvä säästää jonkin verran rahaa. Niin uskoo henkilöasiakkaiden myynnin johtamisen vastaava Katja Taponen OP Ryhmästä. Taloudellinen puskuri varmistaa, ettei budjetti mene kuralle vaikkapa jääkaapin hajotessa.
– Suositus on, että nettopalkasta saisi säästöön ja sijoitettavaksi vähintään viisi prosenttia, mutta 20 prosenttia nettotuloista on jo todella erinomainen summa, Taponen kuvailee.
Toki aina talous ei anna säästämiselle periksi. Peruspulliaisen ei kuitenkaan tarvitse yrittää haalia kasaan vaikkapa miljoonaa euroa – tärkeintä olisi panna rahaa sukanvarteen säännöllisesti ja itselle sopivalla tavalla.
– Säästämisessä ei kannata mennä äärimmäisyyksiin, mutta ei myöskään elää kuin huomista ei olisikaan, Taponen kuvailee.
– Toinen kykenee säästämään hyvin pienistäkin tuloista toisen parempituloisemman taas kokiessa säästämisen hankalaksi. Tilanteet ovat kovin yksilöllisiä, mutta luonnollisesti säästäminen on hankalaa, jos tulot ovat pienet.
Toisin kuin treenin, säästämisen voi automatisoida
Säästäminen on kuitenkin paljon helpompaa kuin vaikkapa elämänmuutoksen tekeminen ja liikunnan aloittaminen, uskoo Taponen. Toisin kuin treenin, säästämisen voi automatisoida. Rahaa voi asettaa siirtymään esimerkiksi toiselle tilille tai rahastoihin kuukausittain palkkapäivänä. Silloin säästäminen ikään kuin hoitaa itse itsensä.
– Jokaisella on hyvä olla säästössä noin kolmen kuukauden nettopalkkaa vastaava summa siltä varalta, että esimerkiksi avioeron, lomautuksen, työttömyyden tai yritystoiminnan tulojen vähenemisen vuoksi tulotaso laskisi äkillisesti. Tällä summalla pärjää useimmiten tiukimman tilanteen yli ennen kuin esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan maksu alkaa, Taponen sanoo.
OP:n kesän 2019 Rahapuhetta tutkimuksen mukaan 42 prosenttia naisista on erittäin kiinnostunut yleisesti raha-asioista ja oman talouden suunnittelusta, miehissä vastaava määrä on 58 prosenttia. Miehistä 73 prosenttia seuraa tarkkaan Suomen yleistä taloustilannetta, naisista vain 46 prosenttia.
OP:n tammikuun 2020 taloustaidot ja asenteet tutkimuksen mukaan naiset säästävät miehiä enemmän pahan päivän varalle ja yllättäviä sekä kalliita hankintoja sekä lomamatkoja varten.
"Kannustan jokaista perhettä käymään mahdollisimman avointa ja suoraa keskustelua"
Suomalaiset parantavat koko ajan: säästäminen kiinnostaa siinä määrin, että Facebookin eläin- ja harrastusryhmien rinnalle on noussut suosittuja ryhmiä sijoittamiseen ja säästämiseen liittyen.
Miehet ovat toistaiseksi vielä naisia kiinnostuneempia raha-asioista ja oman talouden suunnittelusta, vaikka myös naisten kannattaisi innostua eurojen pyörittelystä. Jos nainen jää kotiin lapsen kanssa, se luonnollisesti pienentää tuloja ja vaikuttaa siten mahdollisuuksiin säästää.
– Kannustan jokaista perhettä käymään mahdollisimman avointa ja suoraa keskustelua siitä, miten raha-asiat hoidetaan reilusti ja oikeudenmukaisesti toisen puolison ollessa kotona hoitamassa lasta tai lapsia ja toisen käydessä palkkatöissä, Taponen sanoo.
– Kotona oleminen aiheuttaa loven paitsi sen hetkiseen tulotasoon, myös tulevaan eläkkeeseen. Raha-asioita kannattaa pysähtyä miettimään myös tältä kannalta. Naisten keskimääräinen eliniänodote on miehiä korkeampi, työurat katkonaisempia ja naisvaltaisten alojen palkkataso tyypillisesti miesvaltaisia aloja matalampi, Taponen kuvailee.
Naiset ovat siis keskimäärin pidempään eläkkeellä, mutta pienemmän eläkkeen turvin.
– Tämän vuoksi oma-aloitteinen varautuminen on tärkeää ja yksi keskeinen perheissä sovittava asia.
Tee henkilökohtainen budjetti
Vaikka perheen tulot ja menot olisi jo budjetoitu, se ei riitä. Jokaisen kannattaisi tehdä myös oma, henkilökohtainen budjetti ja laskea pennilleen, miten suuret omat kuukausitulot ja -menot ovat. Se on osa taloudenhallintaa.
– Parhaiten pääsee liikkeelle, kun selvittää tilanteen kuukausitasolla, jotta on perillä siitä, minkä verran omat tulot ja menot ovat ja kuinka paljon tarvitsee varoja selvitäkseen pakollisista menoista. Näitä ovat esimerkiksi vuokra, vastike, lainanlyhennys, sähkölasku, lääkkeet, kotivakuutus, liikkuminen ja puhelinkulut, Taponen kuvailee.
– Muiden menojen suhteen on myös aina järkevää miettiä, miten tarpeellisia ne ovat olleet ja onko niissä karsittavaa jatkossa.
Moni uskoo, että raha-asiat "lutviutuvat itsekseen"
Jo suhteen alussa pitäisi käydä keskustelu rahasta. Silti moni ryntää avioliittoon uskoen, että asia "lutviutuu itsekseen". Rutiinit, joista ei koskaan ole varsinaisesti sovittu, asettuvat tämän jälkeen uomiinsa ja säilyvät muuttumattomina jopa vuosikymmeniä.
Kun ero sitten tuleekin eteen, toinen saattaa havaita olevansa rahallisesti puilla paljailla.
– Pitäisi yhdessä pohtia muun muassa sitä, kenen rahoja käytetään ja millä perusteella, kenen nimissä yhteinen omaisuus on ja kuinka kotona olevan taloudellinen tilanne turvataan. Erotilanteessa kotona ollut osapuoli voi joutua erittäin ikävään tilanteeseen, jos hänellä ei ole lainkaan omia varoja, Taponen sanoo.
Sen sijaan, että yksi käy töissä ja antaa sitten kumppanilleen "käyttörahaa", Taponen suosisi yhteisten ja henkilökohtaisten menojen ja tulojen tasaamista. Se tarkoittaa, että pari sopii yhdessä, miten rahat käytetään.
– Avioliittolain mukaan kummankin puolison tulee avioliiton aikana ottaa kykynsä mukaan osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen sekä toimia yhteisesti perheen hyväksi, Taponen huomauttaa.
"Arvokas omaisuus on vain miehen nimissä, mutta nainen maksaa silti osan lainanlyhennyksistä..."
Epätasa-arvoisuus raha-asioissa voi myös aiheuttaa hankauksia parisuhteessa. Se mahdollistaa sen, että yksi käyttää taloudellista valtaa toiseen: kun ostetaan yhteistä kotia, rahakkaampi osapuoli voi vaatia, että se pannaan kokonaan hänen nimiinsä.
– Kauhutilanne on esimerkiksi sellainen, jossa asuntolaina ja asunto tai muu arvokas omaisuus, kuten auto tai kesämökki, on vain miehen nimissä, mutta nainen maksaa silti osan lainanlyhennyksistä ja samalla käyttää rahaa esimerkiksi yhteisten lasten harrastuksiin ja vaatehankintoihin, Taponen kuvailee.
Jos esimerkiksi avioehtoa ei ole, puolisoiden omaisuus ositetaan avioerotilanteessa tasan. Avioehdolla tiettyä omaisuutta, kuten vaikkapa lapsuudenkoti tai rakas taide-esine, voidaan rajata osituksen ulkopuolelle.
– Avioehtoa tehtäessä on syytä tarkkaan selvittää, miten se vaikuttaa omaan tilanteeseen avioeron tai kuoleman tapahtuessa. Avioehdosta voi seurata myös se, että kun toinen puoliso kartuttaa omaisuuttaan avioliiton aikana ja toinen käyttää varansa esimerkiksi perheen elatukseen, jälkimmäinen puoliso jää avioerotilanteessa ilman taloudellista turvaa, koska hänellä ei ole mitään varallisuutta.
Avuksi vanha kunnon ruutupaperi ja kynä
Jos lapsuudenperheessä ei ole puhuttu rahasta, aihe voi tuntua nololta tai hankalalta. Taponen kehottaisi puhumaan rahasta mahdollisimman konkreettisella tasolla ja arkisesti.
– Kannattaa tuoda esille, että haluaa sopia asiasta, jotta mielessä on yksi asia vähemmän huolehdittavaksi. Lapsia ei kuitenkaan pidä huolestuttaa raha-asioista. Helpointa on keskustella rahasta yhteisen tavoitteen kautta: mitä taloudellisia asioita haluamme yhdessä saavuttaa ja minkälaisia toimenpiteitä se meiltä vaatii, Taponen sanoo.
Nainen, testaa nämä! Säästöryhmiä Facebookissa
– Vanha kunnon ruutupaperi ja kynä toimivat usein hyvin ja auttavat tarkastelemaan perheen tulojen ja menojen suuruutta. Ylös kirjaamisen avulla voi sopia, miten saavutetaan yhdessä päätetty tavoite esimerkiksi vararahaston säästämisestä tai uuden huonekalun hankkimisesta.
Kun omat rahansa ja niiden liikkeet tuntee, niitä ei tarvitse pohtia joka kuukausi. Se tuo mielenrauhaa.
– Taloudellinen hyvinvointi on merkityksellistä fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin ohella. Lopulta asiat eivät ole monimutkaisia ymmärtää, ja säästämisen alkuun on helppo päästä, Taponen lupaa.