Haluaisitko sijoittaa rahojasi? Näillä vinkeillä pääset alkuun: "Täydellistä hetkeä sijoittamisen aloittamiseen tuskin koskaan tulee"

Sijoittamisen aloittaminen tuntuu vaikealta – rahojen menettämisen mahdollisuus pelottaa monia. Miten sijoittamisessa pääsisi alkuun?

Suomalaiset ovat sijoittajina varsin varovaisia. Moni makuuttaa rahoja tilillään, vaikka niille lupaillaan suurempaa tuottoa sijoittamisen avulla. Silti sijoittamisen aloittaminen tuntuu vaikealta – monimutkaiset termit karkottavat ujoimmat yrittäjät, ja muita pelottaa rahojen menettämisen mahdollisuus.

– Täydellistä hetkeä sijoittamisen aloittamiseen tuskin koskaan tulee, Senior Strategist Tuukka Kemppainen Danske Bankista sanoo.

– Kun kaikki näyttää hyvältä, osakkeiden ja sijoituskohteiden hinnat ovat korkeat, mutta jos näyttää huonolta, ne vastaavasti ovat halvempia. Täydellistä aikaa saa siis luultavasti odottaa aina

Miten pääsen alkuun?

Pankin asiakas on usein ainakin etäisesti tietoinen erilaisten sijoitustuotteiden, rahastojen ja osakkeiden olemassaolosta – kenties hän on lukenut näistä esitteen jonossa odottaessaan! Mutta mitä tarkoittavat ne monet termit, jotka tuntuvat niin kovin sekavilta?

Sijoitussalkku tarkoittaa yksinkertaisesti kokonaisuutta, joka koostuu ihmisen kaikista sijoituksista. Sijoitustuote on tuote, johon rahaa sijoitetaan. Esimerkiksi rahasto on sijoitustuote, joka koostuu esimerkiksi osakkeista ja korkosijoituksista.

Eri sijoitukset lupaavat erilaisia tuottoja vaihtelevin riskein

– Aloittelevan sijoittajan on hyvä sisäistää, että sijoittamiseen liittyvät riskit eivät ole vain mahdollisuus säästöjen menettämisestä, vaan edellytys tuoton saamiseksi. Riski on epävarmuutta sijoituskohteen arvosta tulevaisuudessa, kehitysjohtaja Mika Laakkonen Säästöpankista sanoo.

Ensikertalaisella on tärkeää, että sijoittaminen vastaa omaa riskinsietokykyä.

– Jos haluaa päästä helpolla, suosittelen aloittamaan yhdistelmärahastoista. Kun oppii, voi rakentaa useamman tuotteen portfoliota. Jos ihmisellä ei ole aikaa seurata sijoituksiaan ja reagoida, yksinkertainen kuukausisijoitus ja osta ja unohda -sijoitusfilosofia sopivat hänelle, Nordean sijoitustuotejohtaja Tanja Eronen kuvaa.

Osta ja unohda -sijoitusfilosofiassa sijoitus tehdään ja jätetään "tekemään töitä" useamman vuoden ajaksi. Esimerkiksi rahastoa voi ostaa itselleen tietyllä summalla, ja tarkistaa sijoituksen arvon myöhemmin. 

Sijoittajan on hyvä miettiä seuraavia asioita:

  1. Mitä tavoittelet sijoittamisella? Eläkettä, asuntoa, autoa vai tiettyä summaa?
  2. Miten hyvin osaat ja kuinka paljon haluat käyttää aikaasi sijoittamiseen? Haluatko seurata esimerkiksi rahaston menestystä?
  3. Kuinka paljon siedät arvonvaihtelua eli riskiä?
  4. Kuinka pitkällä aikajänteellä sijoitat? Ovatko rahat kiinni sijoituksessa vuosia?
  5. Miten verotus vaikuttaa?

"Tuotto ja riski kulkevat käsi kädessä"

Korkosijoitusten tavoite on yleensä säilyttää rahat tai saada niille hieman tuottoa. Osakesijoituksilla pyritään saamaan suurempi tuotto, mutta myös riskit ovat korkeammat. Tuotto-odotus puolestaan on arvio siitä, paljonko sijoitus tuottaa tietyllä aikavälillä.

– Pelkkiä joukkolainoja sisältävän salkun vuotuinen tuotto-odotus on noin kaksi prosenttia. Jos salkussa on 90 prosenttia joukkolainoja ja loput ovat osakkeita, tuotto-odotus on 2,4 prosenttia, Tuukka Kemppainen kuvailee.

– Tuotto-odotukset perustuvat yleensä omaisuusluokkien tai sijoituskohteiden menneeseen kehitykseen. Tuotto-odotukset toteutuvat yleensä todennäköisimmin pitkän aikavälin kuluessa. Tästä syystä sijoituksille annetaan suositeltuja sijoitusaikoja, Mika Laakkonen sanoo.

Jos siis ei halua, että rahojen arvo laskee, pitäisi valita vähäriskinen vaihtoehto. Jos taas sijoituskohteesta luvataan korkeita tuottoja, niihin liittyy yleensä korkea riski.

– On myös hyvä muistaa, että tuotto ja riski kulkevat käsi kädessä, Mika Laakkonen sanoo.

Sijoittaminen osakkeisiin vaatii taitoa

Osakkeissa on isompi riski, mutta myös suurempi tuotto-odotus. Sijoittaminen yksittäisiin osakkeisiin vaatii taitoa ja ymmärrystä esimerkiksi osakkeita kauppaavien yritysten tilasta.

– Sijoitusrahastot ovat helppo tapa sijoittaa ja säästää pitkäjänteisesti. Jokaisella sijoittajalla on yksilöllinen riskinsieto. Sijoitussalkun riskiä voidaan alentaa hajauttamalla varoja eri omaisuusluokkiin. Lisäksi hajautusta voidaan tehdä myös ajallisesti, OP Helsingin varallisuudenhoidosta vastaava johtaja Markus Malvinniemi sanoo.

Sijoituksia tehdessään on hyvä tutustua ainakin sijoitusten tuotto-odotuksiin ja sijoitusaikoihin. Sijoitustuotteesta on olemassa avaintietoesite, josta tärkeimmät tiedot löytyvät. Tietoihin voi siis tutustua vaikka etukäteen.

Mitä on aikahajauttaminen?

Sijoitusten arvo voi heilahdella lyhyellä aikavälillä. Jos aika on pitkä, sijoitussalkkuun voi hankkia myös suuremman riskin omaavia tuotteita. Toisaalta pitkään sijoitusaikaan liittyy siihenkin erilaisia epävarmuuksia: jos kansantalous heilahtaa tai taantuma uhkaa, sijoitusten arvo saattaa laskea tai nousta.

Hajauttamalla riskejä voi pienentää. Kun sijoituksia on useita ja ne ovat tarpeeksi erilaisia, yksittäisiin yhtiöihin liittyvät riskit pienenevät.

Kun erilaisia sijoituksia tekee pitkän ajan kuluessa, puhutaan aikahajauttamisesta. Silloin sijoituksia ostetaan vuosien kuluessa, ja niiden keskimääräinen ostohinta on Markus Malvinniemen mukaan hyvä: pitkä aikaväli tasaa eroja hinnoissa.

– Tärkeintä säästämisessä ja sijoittamisessa on aloittaa mahdollisimman nuorena ja olla pitkäjänteinen kuukausierien sijoittamisen suhteen. Pitkällä aikavälillä sijoitusten riskit vähenevät, Malviniemi sanoo.

Raha on vuosia tilillä käyttämättömänä

Paljonko sitten pitäisi sijoittaa? Yksittäisten ihmisten tilanteet vaihtelevat. Joku sijoittaa kuukaudessa kymppejä, toinen satasia. 10 000 euroakin voi sijoittaa, jos se on järkevää.

– Monilla ihmisillä raha on luultavasti useampia vuosia tilillä käyttämättömänä. Jos sen voi sijoittaa järkevästi, sen voi käyttää silloin, kun parhaaksi näkee, on se sitten viiden tai 15 vuoden päästä, Tuukka Kemppainen kuvaa.

– Albert Einsteinin sanotaan sanoneen, että se, että korolle saa korkoa, on maailman kahdeksas ihme. Pitkä aika on ilman muuta sijoittajan hyvä ystävä, hän sanoo.

Kuinka pitkään rahat saavat olla sijoitettuina?

Sijoitussuunnitelmaa tehtäessä kannattaa selvittää paitsi käytössä olevat varat, myös sijoitustähtäin. Se kertoo, kuinka pitkän ajan rahavarat saavat olla sijoitettuina. Käytännössä aika vaihtelee noin vuoden ja yli 15 vuoden välillä.

– Vaikka voisimme olettaa, että nuoremmalla on pidempi sijoitustähtäin kuin vanhemmalla, ikä ei sinänsä vielä kerro, kuinka pitkäksi aikaa varat saavat olla sijoitettuina. Se riippuu asiakkaan tilanteesta ja siitä, milloin varat mahdollisesti tarvitaan, eli mitkä ovat asiakkaan suunnitelmat varojen suhteen. Harva asiakas oikeastaan sijoittaa loppuelämäkseen, ainakaan kaikkia varoja, Tuukka Kemppainen Danske Bankista sanoo.

– Teoriassa vaurastumisesta haaveilevan hyvin pitkäaikaisen, eli yli 15 vuoden säästäjän kaikki ylimääräinen raha kannattaisi laittaa osakkeisiin. Heitä on käytännössä vähän, hän jatkaa.

Nordean sijoitustuotejohtaja Tanja Eronen pitää pitkänä sijoitusaikana vähintään 5–6 vuotta.

– Normaali taloussykli, jossa tulee taantuma ja sen jälkeen päästään taas "huipulle", on yleensä 8–10 vuotta. Jos sijoitus on todella osakepainotteinen, pitäisi ainakin päästä toipumaan taantumasta, että pääsisi lähelle tuotto-odotuksia, Eronen kuvaa.

Makuutatko kymmentä tuhatta euroa tilillä?

Jos tarkoituksena on säästää vain vuosi tai pari, parhaita ratkaisuja ovat tilivaihtoehdot. Suomalaiset ovat sijoittajina varsin varovaisia, ja suurin osa meistä säästääkin rahaa pelkästään tililleen.

Kun ihminen makuuttaa vaikkapa kymmentä tuhatta euroa tilillään, hän sijoittaa Tuukka Kemppaisen mukaan tavallaan niin, että sijoituksen arvo laskee tasaisesti.

– Arvo ei heilahtele, vaan rahaa häviää, koska se on inflaation syötävänä. Yksi riskin määritelmähän on sijoituksien arvon heilahtelu. Jos katsotaan osakkeita maailmanlaajuisesti, tähän asti on käynyt pääpiirteissään niin, että arvo on heilahtanut myös aina takaisin, Kemppainen sanoo.

Tähän asti osakkeet ovat siis aina nousseet. Se ei toki takaa tulevaa: pörssiin listautuneita, yksittäisiä yhtiöitäkin menee konkurssiin joka vuosi.

Paljonko rahaa "sukanvarteen"?

Tilille säästäminen on jossain tilanteissa järkevää, sillä ihmisellä tulisi olla rahaa käytettävissä yllättävien menojen varalle.

– Muutaman kuukauden nettotulot kannattaa olla tilillä niin, että jos jääkaappi menee rikki, sijoituksia ei tarvitse realisoida. Tämäkin on toki huomattava summa monilla. Lisäksi, jos säästää kahden vuoden päästä ostettavaan asuntoon, ne rahat pitäisin tilillä, Tanja Eronen sanoo.

Muut rahat Eronen sijoittaisi.

– Käyttötilille saa nyt 0–0,1 prosentin korkoa. Jos on valmis laittamaan vähän rahaa vähäriskiseen korkorahastoon, tai rahastoon, joka sijoittaa 25 prosentin osakkeisiin, riskit ovat maltillisia, jos oma sijoitusaika on pitkä. Historiasta on vaikeaa löytää ajanjaksoa, jolla kymmenessä vuodessa osakkeet eivät olisi tuottaneet tuotto-odotustaan, Eronen jatkaa.

Tuukka Kemppainen pitäisi "turvapuskurissa" noin neljän kuukauden bruttotuloja vastaavaa summaa.

– Tarkoitus olisi, ettei tarvitse ottaa kalliita kulutusluottoja. Jos pesukone menee rikki, rahaa on tilillä tai saatavissa sijoituskohteessa niin, ettei tarvitse ottaa kulutusluottoa. Jos omistaa sijoitusasunnon, sen myyminen ei ole hirveän helppoa. Rahaston myyminen on. Kaikissa tapauksissa suosittelen pitämään riittävää kassaa yllättäviä ja ylimääräisiä menoja varten, Kemppainen sanoo.

Älä säästä liikaa "pahan päivän varalle"!

Säästöpankin Mika Laakkosen mukaan yllättäviin menoihin ei kuitenkaan kannata ylivarautua.

– Mikäli riittävä joustovara on jo säästetty, voi lopun kuukausittain ylijäävästä summasta hyvin sijoittaa, hän sanoo.

Esimerkiksi asuntolaina ei siis välttämättä vaikuta sijoittamiseen, vaikka lainaa pitäisikin lyhentää.

– Säästäminen ja sijoittaminen on lainan hoidon ohella järkevää taloudenpitoa, ja myös tapa varautua mahdollisiin koronnousuihin tulevaisuudessa, Laakkonen sanoo.

Koska osakkeet ja rahastot kannattaa myydä?

Joskus kuitenkin tulee aika realisoida sijoitukset, eli myydä esimerkiksi rahasto ja ottaa rahat tililleen. Koska on hyvä aika tehdä niin?

– Se on sijoittamisen ikuisuuskysymys, Tanja Eronen Nordeasta sanoo.

Yksinkertaisimmillaan voisi sanoa, että mikäli talous kasvaa ja voi hyvin, kannattaisi ostaa sijoituksia itselleen. Jos taas näyttää siltä, että talous alkaa hyytyä ja yritysten tulokset laskevat, kannattaisi myydä. Sitä, milloin "talous hyytyy", on tavallisen ihmisen kuitenkin vaikeaa ennustaa.

– Kun yksityissijoittajien ajoituksia on tutkittu, he ajoittavat keskimäärin aina väärin. Kun kurssit lähtevät alaspäin, moni ei uskalla ostaa. Ihmiset usein tekevät "luontaisesti" väärin. Siihen vaikuttaa paljon sijoittamisen psykologia: ihmisen on vaikeaa hyväksyä itse tekemiään huonoja päätöksiä. Myyminen on aluksi vaikeaa, ja sitten, kun tulee iso pettymys ja viimein myy, on luultavasti pohjalla, kun pitäisi mieluummin ostaa, Eronen kuvailee.

– Kuukausisäästöllä esimerkiksi rahastoon pääsee usein hyviin tuloksiin, koska mukaan tulee ajallinen hajautus. Jos tarvitsee vaikkapa syksyllä kymppitonnin, sen voi nostaa rahastoista niin, että nostaa kaksi tonnia kuukaudessa. Silloin rahan saaminen ei ole kiinni siitä, että kurssi vähän liikahtaa, hän jatkaa.

Sijoittaminen ei myöskään ole ikuista.

– Pitää muistaa, että jos nyt alkaa sijoittaa, se ei ole lopullista. Rahat saa pois silloin, kun siltä tuntuu tai tarvetta tulee, Tuukka Kemppainen muistuttaa.

Pieni sijoitussanasto

  • Sijoitustuote – Tuote, johon rahaa sijoitetaan. Esimerkiksi pankin tarjoama rahasto on sijoitustuote.
  • Rahasto – Rahasto on sijoitustuote, joka koostuu arvopapereista ja/tai korkosijoituksista. Sijoittamasi rahat hajautetaan näiden kesken. Esimerkiksi yhdistelmärahastot sijoittavat sekä osakkeisiin että korkosijoituksiin, osakerahastot taas laajasti osakemarkkinoille. Korkorahasto puolestaan sijoittaa korkoa tuottaviin kohteisiin.
  • Korkosijoitus – Sijoitus, jolle maksetaan korkoa. Esimerkiksi joukkolaina on korkosijoitus. Myös tavallinen pankkitalletus on eräänlainen korkosijoitus! Korkosijoituksen tuotto muodostuu korosta ja toisinaan mahdollisesta arvonnoususta.
  • Joukkolaina – Sijoituskohde, jossa yritys tai yritykset "ottavat lainaa" yleisöltä. Pankin asiakas sijoittaa rahojaan joukkolainaan esimerkiksi viiden vuoden ajaksi.
  • Osake – Osake on arvopaperi. Se on osuus esimerkiksi osakeyhtiöstä. Vastineeksi osakkeiden omistamisesta ihminen saa oikeuden päätöksentekoon yhtiökokouksessa ja oikeuden osinkoon, eli yrityksen tuottamaan voittoon.
  • Osakeanti – Tilanne, jossa yhtiö joko luovuttaa osakkeitaan tai antaa sijoittajien ostaa niitä. Näin yhtiö kerää pääomaa.
  • Omaisuuserä – Esimerkiksi osakkeita, joukkolainoja ja asunto-osakeyhtiön osaketta kutsutaan omaisuuseriksi.
  • Arvo-osuustili –Arvo-osuustili on rahasto- ja osakesalkku. Jotta voisit esimerkiksi ostaa osakkeita tai arvopapereita, tarvitset arvo-osuustilin, jolla voit näitä säilyttää. Arvo-osuustili on usein kuukausimaksullinen palvelu.
  • Korkoa korolle – Korkoa korolle -ilmiö tarkoittaa, että alkuperäisen sijoitussumman ohella myös säästetylle rahalle kertyvät korot kasvavat korkoa.
  • ESG – Lyhenne sanoista Environmental, Social ja Governance. Vastuulliseen sijoittamiseen liittyvä lyhenne. Sijoitusten vastuullisuutta arvioidaan ESG:n avulla.
  • ETF – Lyhenne sanoista Exchange-Traded Fund. Pörssinoteerattu rahasto: rahastolla voidaan käydä kauppaa pörssissä.

Lue myös:

    Uusimmat