Haluatko panna rahasi poikimaan? Sijoitimme kolmen kuvitteellisen henkilön rahat – tällaisia neuvoja pankit antoivat

Kannattaisiko sijoittaa rahastoihin, vai sittenkin joukkolainoihin? Miten rahoja sijoitetaan? Kehitimme kolme kuvitteellista henkilöä, joille pyysimme pankeista sijoitusneuvoja. Nappaa tästä itsellesi sopivat vinkit!

Haluaisitko panna rahasi poikimaan, muttet tiedä, miten? Selvitimme, miten erilaisilla budjeteilla voisi sijoittaa!

Kehitimme kolme esimerkkitapausta, joiden kuvitteellisia rahoja lähdimme sijoittamaan. Millaisia neuvoja ammattilaiset antoivat?

Tiedot selvitetään ennen sijoittamista

Pankeilla on velvoite täyttää selonottovelvollisuus ennen sijoitusneuvonnan antamista. Selonottovelvollisuus tarkoittaa, että pankin tulee selvittää huolellisesti säästämiseen ja sijoittamiseen vaikuttavat tekijät ennen sijoitusneuvon antamista.

– Tästä tietojen selvittämisestä hyötyy myös säästäjä itse, kun tekijät mietitään läpi osana kokonaisuutta ennen sijoitusneuvonnan antamista. Siten säästäjän omakin käsitys riskinsietokyvystään vahvistuu, Säästöpankin kehitysjohtaja Mika Laakkonen sanoo.

Esimerkkihenkilöt ja heidän tulonsa:

Näin eri pankit arvioivat henkilöitä

Riitta, 47:

– Riitalla on työelämää takana jo yli 20 vuotta. Toisaalta eläkkeelle jääntiinkin on vielä aikaa melkeinpä vastaavan verran aikaa, OP Helsingin varallisuudenhoidosta vastaava johtaja Markus Malviniemi pohtii.

Riitan kannattaa pohtia esimerkiksi sitä, sijoittaako hän kaikki säästössä olevat tai arjen kulujen jälkeen ylijäävät rahansa, vai vain osan molemmista. Säästötilillä kannattaa pitää muutaman kuukauden nettopalkkaa vastaava "turvapuskuri".

Riitalle voitaisiin siis tehdä pitkäaikaisia sijoituksia, sanoo Laakkonen Säästöpankista. Riitan taloudellinen tilanne on sanalla sanoen erinomainen, ja talous kestäisi todennäköisesti hyvin epävarmuutta sijoitusten arvon kehityksestä.

Sijoittajana Riitta on kuitenkin varovainen: vaikka hän voisi tehdä riskialttiimpia sijoituksia, jotka lupaavat suurempaa tuottoa, se ei välttämättä sovi juuri hänelle.

– Tärkeintä on tehdä sijoituksia juuri henkilökohtaisen riskinsietokyvyn pohjalta. Pohdintaa itsestä sijoittajana voi tehdä jo ennen pankin asiantuntijan tapaamista, mutta sen voi hyvin säästää myös yhdessä asiantuntijan kanssa tehtäväksi tapaamisessa pankin työvälineitä käyttäen, Laakkonen sanoo.

Nordean sijoitustuotejohtaja Tanja Erosen mukaan Riitta on selvästi varovainen sijoittaja. Hänelle voisi Erosen mukaan sopia varovaisin sijoitussalkku, jossa on maksimissaan 10 prosenttia osakkeita ja niiden lisäksi korkosijoituksia. Tapaamisessa Eronen kuitenkin kehottaisi Riittaa miettimään, miltä tuntuisi sijoittaa salkkuun, joka sijoittaa 25 prosenttia rahoista osakkeisiin.

– Nykyiset tuotto-odotukset korkopuolella ovat alhaiset. 25 prosentin osakepaino on vielä maltillinen, Eronen sanoo.

– Riskinsietokartoitus ei ole pelkästään sitä, että "minä olen varovainen sijoittaja", vaan myös sitä, paljonko haluaa saada tuottoa. Ihminen voi olettaa, että on todella varovainen, mutta kun hän ymmärtää, että korot ovat nyt niin matalat, että realistisesti pieniriskiseltä sijoitukselta voi odottaa reilun prosentin tuottoa, hän voi yllättäen ottaakin enemmän riskiä.

Miten sijoittaisit Riitan rahat?

Malviniemi laski kaikkien artikkelin esimerkkihenkilöiden arviot niin, että tuotto-odotukset ovat nimellistuottoja: niistä ei siis ole poistettu inflaation vaikutusta. Sijoituskohteissa ei myöskään tehdä sijoitusaikana muutoksia, jolloin verotus ei vaikuta tuotto-odotuksiin.

– Oletan, että kaikki profiilit sijoittavat siksi, että eläkkeellä olisi enemmän varoja käytettävissä. Laskelmien oletettu eläkeikä on 65 vuotta, hän sanoo.

Malviniemen mukaan Riitan säästötilillä on liikaa varoja alhaisella korolla. Tilin varoista 15 000 euroa voisi sijoittaa, samoin kulujen jälkeen palkasta jäävän rahan.

– Riitta ei seuraa sijoituksiaan, joten hänelle sopisi hyvin perussijoituskohteeksi kansainvälisesti eri omaisuusluokkiin hajauttava aktiivisesti hoidettu sijoitusrahasto. Rahaston osakepainon pitäisi olla alhainen, sillä Riitan riskisietokyky on alhainen, Malviniemi kuvaa.

– Lisäksi Riitta voisi sijoittaa joko kiinteistörahastoon tai metsärahastoon. Näissä riski on maltillinen ja hajautushyöty kasvaa. Riitan kannattaa jatkaa asuntolainan lyhentämistä nykyisen suunnitelman mukaisesti. Lainaa ei kannata maksaa liian nopeasti takaisin pankille, koska korkotaso on hyvin matala, hän jatkaa.

Malvaniemen suunnitelmassa Riitan alkusijoitus olisi 15 000 euroa ja kuukausisijoitus 1700 euroa. Sijoittamista hän jatkaisi 18 vuoden ajan. Sijoituksen tuotto-odotus olisi kulujen jälkeen kaksi prosenttia vuodessa, joten sijoitussalkun arvo olisi sijoitusajan päätyttyä Malvaniemen mukaan noin 460 000 euroa. Asuntovelka olisi myös maksettu pois.

Koska Riitta ei ole erityisen kiinnostunut sijoittamisesta ja hänen on mahdollista sijoittaa kuukausittain, Senior Strategist Tuukka Kemppainen Danske Bankista suosittelisi digitaalista varainhoitopalvelua, jossa sijoitussuunnitelma tehdään digitaalisesti.

– Säästötilille jätetään 6 000 euroa, 14 000 euroa sijoitetaan heti ja kuukausittain aletaan säästää ylijäävää rahaa. Pieni tuotto-odotus, pieni riski. Valintani Riitalle on rahasto, joka sijoittaa kustannustehokkaasti toisten rahastojen ja pörssinoteerattujen indeksiosuusrahastojen eli ETF:ien kautta sekä joukkolainoihin että osakkeisiin. Joukkolainojen osuus olisi 90 prosenttia ja osakkeiden osuus 10 prosenttia, Kemppainen sanoo.

Laakkosenkin mukaan Riitalle sopivin sijoitusratkaisu löytyy rahastosijoituksista.

– Riitalla on käteissäästöjä reilut 20 000 euroa. Esimerkki ei kerro Riitan tuloja, mutta koska hänellä jää palkan jälkeen 1 700 euroa kuukaudessa, jäänee Riitalla säästöistä vähintään 14 000 euroa kerralla sijoitettavaksi, Laakkonen sanoo.

Laakkosen mukaan Riitan kannattaa hajauttaa 14 000 euron sijoitusta ajallisesti, eli sijoittaa pitkällä aikavälillä, ja säästää rahastoihin hieman rahaa joka kuukausi.

– Huomioiden Riitan alkusijoituksen, 14 000 euroa, ja kuukausittaisen säästösumman, Riitan kannattaa harkita rahastosijoituksen toteuttamista vakuutuksen kautta, Laakkonen sanoo.

– Vakuutussijoituksella Riitta saa hajautettua varat helposti useampiin rahastoihin ja mikäli sijoitusaikana Riitan passiivisuudesta huolimatta syntyy tarve sijoituskohteiden vaihtoihin, voi muutokset sijoituskohteisiin toteuttaa ilman tuottojen verotuksen realisoitumista.

Nordean Tanja Erosen mukaan Riitta voisi ostaa rahastoa, jossa suurin osa sijoituksista on yritysten joukkolainoja. Mukana voi olla myös valtion joukkolainoja.

– Suosittelisin ilman muuta kuukausisäästämistä, jos noin paljon jää rahaa yli. En näkisi suurta syytä panna suurta osaa 1 700 eurosta tilille, siitä voisi sijoittaa 1 000–1 200 euroa. Säännöllinen säästäminen vähentää esimerkiksi ajoitusriskejä, varsinkin, jos sitä ei lopeta, kun markkinat alkavat mennä alaspäin. Silloin saa ostettua halvemmalla. Kun sijoittaa kuukausittain, se tasoittaa hintoja, Eronen sanoo.

– Tilille Riitalla voisi jäädä parin kuukauden nettomenot, eli hän voisi sijoittaa esimerkiksi 15 000 euroa rahoista, hän jatkaa.

Eini, 32

Eini ja Riitta ovat Säästöpankin Mika Laakkosen mukaan sijoittajana samantapaisia, ja heihin pätevät monet samat säästämis- ja sijoituspäätöksen lähtökohdat.

– Pohtiessaan säästämisen ja sijoittamisen tavoitteita Einillä korostuu sijoittamisen tavoitteiden aikajänteiden miettiminen. Hänellä on varsin vähän asuntolainaa ja merkittävästi säästövaraa, joten muutaman vuoden sisällä säästäminen voi kasvaa selvästi, mikäli esimerkiksi uudelle asuntolainalle ei ole tarvetta, Laakkonen sanoo.

Laakkosen mukaan on hyvä, jos säästämistavoitteita on lyhyelle, keskipitkälle ja pitkälle aikavälille. Einin pitkän aikavälin tavoitteena voi olla esimerkiksi eläkeajan toimeentulon turvaaminen, keskipitkän aikavälin tavoitteena auton vaihto tai isomman asunnon hankkiminen. Lyhyelle ajalle Eini voisi suunnitella lomamatkaa.

– Einillä on eläkeikään aikaa 33 vuotta. Säästötilillä voisi yllättäviä menoja varten olla 2000 euroa. Kerrostaloasumisessa kulut ovat kohtuullisesti ennakoitavissa. Lainaa ei kannata maksaa liian nopeasti takaisin pankille, koska korkotaso on hyvin matala, OP Helsingin Markus Malviniemi sanoo.

Koska Eini haluaa, että sijoituksen kulut ovat pienet ja hän kuuluu niin sanottuun digitaaliseen sukupolveen, Nordean sijoitustuotejohtaja Tanja Eronen suosittaa hänelle digitaalista neuvontaa.

– Kun asiakas tulee henkilökohtaiseen neuvontaan, ratkaisuissa hinnoitellaan myös neuvonta. Suosittelisin digitaalista neuvontaa, jossa kysytään samat teemat kuin neuvoja sijoittajaa profiloidessaan kysyisi, ja poimitaan tietoa verkkopankissa. Neuvonta esimerkiksi kartoittaa, ettei asiakkaalla ole kulutusluottoja, ja jos on, se ehdottaa maksamaan ne ensin pois.

Miten sijoittaisit Einin rahat?

Eini ei halua itse seurata sijoituksiaan. Hän haluaa myös pitää kulut kurissa.

– Eini voisi harkita lyhyelle ja keskipitkälle aikavälille esimerkiksi säännöllistä rahastosäästämistä matalakuluiseen, hänelle sopivan riskiprofiilin yhdistelmärahastoon. Pidemmälle aikavälille myös vakuutussijoitus voi olla järkevä ratkaisu, varsinkin kun Eini on valmis ottamaan riskiä, jolloin myös sijoitusten muutostarve voi tulla todennäköisemmin, Laakkonen sanoo.

– Einillä on käteissäästöjä reilu 12 000 euroa ja 1 000 euron kuukausittainen säästövara. Myös Einillä jäänee kahden kuukauden nettotulovarauksen jälkeen noin 6 000 euroa kerralla sijoitettavaksi, hän jatkaa.

Tuukka Kemppainenkin suosittelisi Einille digitaalista sijoituspalvelua. Eini voisi valita rahaston, jossa joukkolainojen osuus on 65 prosenttia ja osakkeiden osuus 35 prosenttia.

– Maltillinen tuotto-odotus, maltillinen riski. Säästötilille jätetään 4 000 euroa, ja 8 000 euroa sijoitetaan heti ja sen jälkeen kuukausittain, Kemppainen sanoo.

Malviniemen mukaan Eini voisi sijoittaa kustannustehokkaasti indeksirahastoon tai ETF:iin.

– Hyvän hajautuksen saa, jos indeksirahasto sijoittaa laajasti maailman osakemarkkinoille. Einin sijoitusperiodi on pitkä ja hän sietää kohtuullisesti riskiä. Tällöin täysin osakemarkkinoille laajasti hajauttava ratkaisu on sopiva. Tuotto-odotus kansainvälisillä osakemarkkinoilla on noin kuusi prosenttia vuodessa kulujen jälkeen, Malviniemi sanoo.

– Eini voisi lisäksi sijoittaa kulujen jälkeen jäljelle jäävästä palkasta kuukausittain edellä mainittuihin sijoituskohteisiin. Indeksisijoitukset eivät ota kantaa sijoitusten eettisyyteen. Sijoituskohdetta ei tarvitse erityisesti seurata – riittää, että tekee säännölliset kuukausisijoitukset, hän kuvaa.

Malvaniemi tekisi suunnitelman, jossa Einin sijoitusaika olisi 32 vuotta. Alkusijoitus olisi 10 000 euroa ja kuukausisijoitus 1 000 euroa. Tuotto-odotus olisi Malvaniemen mukaan kulujen jälkeen kuusi prosenttia vuodessa. Sijoitussalkku olisi sijoitusajan päätyttyä noin 1 190 000 euroa ja asuntovelka olisi maksettu pois.

Eronen suosittaisi Einille rahastoa, joka sijoittaa 50 prosenttia korkosijoituksiin ja 50 prosenttia osakkeisiin. Rahaston tulisi olla vähäkuluinen. Tilille Eronen jättäisi vähintään 3000 euron puskurin, jos elämä pääseekin yllättämään

– Jos ihmiselle oikeasti jäisi kulujen jälkeen pakasta käyttöön tuhat euroa, se on suuri summa. Siitä voisi säästää kuukaudessa 700–800 euroa, Eronen sanoo.

Tero, 23

Terolla korostuu muista esimerkkihenkilöistä poiketen tarve sijoittaa eettisesti.

– Nykypäivänä eettinen sijoittaminen nähdään ympäristön, ihmisten ja yhteiskunnan näkökulmasta vastuullisena sijoittamisena, jonka merkitys säästäjien ja sijoittajien päätöksissä on jatkuvasti kasvava. Sijoittamisen vastuullisuus on tänä päivänä tärkeä tekijä uusien ja nykyisten tuotteiden kehittämisessä, kehitysjohtaja Mika Laakkonen kuvailee.

Tanja Erosen mukaan Terolle sopivatkin sijoitusratkaisut, joissa vastuullisuustaso on korkea.

– Se, että ei halua sijoittaa ylikansallisiin yhtiöihin, ei ole ESG-kriteeri, Eronen sanoo.

ESG on lyhenne sanoista Environmental, Social ja Governance. Sijoitusten vastuullisuutta arvioidaan ESG:n avulla.

– Toki media puuttuu heti siihen, jos suurissa yrityksissä on ongelmia, mutta usein ylikansallisissa yhtiöissä vastuullisuusasiat ovat paremmalla tolalla pieniin ja keskisuuriin verrattuina, Eronen kuvaa.

Jos ylikansallisia yhtiöitä vältetään, sijoituskohteita voi olla myös hieman vaikeampaa löytää sijoitussalkkuihin.

– Terolla on aikaa eläkkeelle 42 vuotta. Periaatteessa hänen sijoituksensa voisivat olla riskisiä, sillä sijoitusaika on erittäin pitkä, OP Helsingin varallisuudenhoidosta vastaava johtaja Markus Malviniemi sanoo.

– Terolla jää kulujen jälkeen nuorena henkilönä vielä varsin vähän varoja käyttöön. Säästötilille olisi hyvä jättää 1 000 euroa yllättävien kulujen varalle.

Miten sijoittaisit Teron rahat?

Tanja Eronen valitsisi Terolle muutaman rahaston salkun, jossa on 50 prosenttia korkosijoituksia ja 50 prosenttia osakkeita.

– Tässä ei olisi vain yhden rahaston ratkaisua, vaan se koostuisi viidestä erilaisesta vastuullisesta rahastosta: kolme osakerahastoa ja kolme korkorahastoa, Eronen kuvaa.

Laakkonen kehottaisi Teroa miettimään säästämistavoitteitaan. Hänellä voisi olla kiinnostusta esimerkiksi oman asunnon hankintaan. Laakkosen suunnitelmassa Tero ei sijoita yhtä suurta kertasummaa, mikäli hän haluaa pitää kiinni turvapuskurista, jossa muutaman kuukauden nettotuloja vastaavaa summaa säilytetään tilillä.

– Tero on siis kuukausisäästäjä 400 euron kuukausisäästösummalla, Laakkonen sanoo.

– Asuntosäästämisen osalta Teron kannattaa tutustua ASP-tiliin, johon voitaisiin ohjata esimerkiksi 200 euron kuukausittainen säästäminen asunnon omarahoitusosuuden säästämiseksi. Toisen 200 euroa Tero voisi säästää esimerkiksi hänelle sopivan riskiprofiilin yhdistelmärahastoon, hän jatkaa.

Tuukka Kemppainen suosittelisi Terolle vastuullista rahastoa, joka sijoittaa 50 prosenttia pääomastaan osakkeisiin ja 50 prosenttia joukkolainoihin. Rahastoon pantaisiin rahaa sopivalla kuukausierällä. Koska Tero kestää suurempaa riskiä, hän voi ostaa enemmän osakkeita.

– Rahastossa on keskikorkea riski ja kohtalainen tuotto-odotus eettisesti erittäin kestävällä tavalla, Kemppainen sanoo.

Osakkeiden ja rahastojen suhde rahaston sisällä voi myös muuttua. Päätöksen tekee rahastosta vastaava henkilö.

– Salkunhoitaja voi muuttaa suhdetta markkinanäkymien mukaisesti. Sijoitukset toteutetaan ETF- sekä indeksirahastojen kaltaisten muiden rahastojen kautta. Muihin rahastoihin sijoittaessaan rahasto soveltaa vastuullisen sijoittamisen periaatteita ja ESG-kriteereitä, Kemppainen sanoo.

Koska Terolle sijoitusten eettisyys on tärkeää, Malviniemen mukaan kyseeseen voisivat tulla esimerkiksi vähähiilisyyteen, puhtaaseen veteen ja kestävään kehitykseen sijoittavat osakerahastot.

– Näihin Tero voisi sijoittaa puolet kuukausittain sijoitettavista varoista ja toisen puolen korkorahastoihin, Malvanniemi sanoo.

Malvaniemi tekisi Terolle suunnitelman, jossa sijoitusaika olisi 42 vuotta. Alkusijoitus olisi 3500 euroa ja kuukausisijoitus 400 euroa. Tuotto-odotus kulujen jälkeen neljä prosenttia vuodessa. Sijoitussalkku olisi siis sijoitusajan päätyttyä noin 520 000 euroa.

– Sijoitussuunnitelma tosin saattaa Terolla vielä muuttua useampaan otteeseen, sillä hän saattaa ostaa jossakin vaiheessa asunnon ja hänen ansiotasonsa saattaa nousta. Laskelma on tehty oletuksella, että nykyinen tilanne ei muutu, Malvanniemi huomauttaa.

– Terolle sopisi myös erinomaisesti jatkuva kuukausisäästäminen. Tero ei halua itse seurata sijoituksiaan, joten ammattilaisen aktiivisesti hoitama sijoitusrahasto soveltuu hyvin sijoituskohteeksi, hän jatkaa.

Lue kaikki lifestyle-aiheiset artikkelit!

Pieni sijoitussanasto

• Sijoitustuote – Tuote, johon rahaa sijoitetaan. Esimerkiksi pankin tarjoama rahasto on sijoitustuote.
• Rahasto – Rahasto on sijoitustuote, joka koostuu arvopapereista ja/tai korkosijoituksista. Sijoittamasi rahat hajautetaan näiden kesken. Esimerkiksi yhdistelmärahastot sijoittavat sekä osakkeisiin että korkosijoituksiin, osakerahastot taas laajasti osakemarkkinoille. Korkorahasto puolestaan sijoittaa korkoa tuottaviin kohteisiin.
• Korkosijoitus – Sijoitus, jolle maksetaan korkoa. Esimerkiksi joukkolaina on korkosijoitus. Myös tavallinen pankkitalletus on eräänlainen korkosijoitus! Korkosijoituksen tuotto muodostuu korosta ja toisinaan mahdollisesta arvonnoususta.
• Joukkolaina – Sijoituskohde, jossa yritys tai yritykset "ottavat lainaa" yleisöltä. Pankin asiakas sijoittaa rahojaan joukkolainaan esimerkiksi viiden vuoden ajaksi.
• Osake – Osake on arvopaperi. Se on osuus esimerkiksi osakeyhtiöstä. Vastineeksi osakkeiden omistamisesta ihminen saa oikeuden päätöksentekoon yhtiökokouksessa ja oikeuden osinkoon, eli yrityksen tuottamaan voittoon.
• Osakeanti – Tilanne, jossa yhtiö joko luovuttaa osakkeitaan tai antaa sijoittajien ostaa niitä. Näin yhtiö kerää pääomaa.
• Omaisuuserä – Esimerkiksi osakkeita, joukkolainoja ja asunto-osakeyhtiön osaketta kutsutaan omaisuuseriksi.
• Arvo-osuustili –Arvo-osuustili on rahasto- ja osakesalkku. Jotta voisit esimerkiksi ostaa osakkeita tai arvopapereita, tarvitset arvo-osuustilin, jolla voit näitä säilyttää. Arvo-osuustili on usein kuukausimaksullinen palvelu.
• Korkoa korolle – Korkoa korolle -ilmiö tarkoittaa, että alkuperäisen sijoitussumman ohella myös säästetylle rahalle kertyvät korot kasvavat korkoa.
• ESG – Lyhenne sanoista Environmental, Social ja Governance. Vastuulliseen sijoittamiseen liittyvä lyhenne. Sijoitusten vastuullisuutta arvioidaan ESG:n avulla.
• ETF – Lyhenne sanoista Exchange-Traded Fund. Pörssinoteerattu rahasto: rahastolla voidaan käydä kauppaa pörssissä.

LUE MYÖS:  Julia, 26, harrastaa sijoittamista – kannustaa nuoria samaan: "Mitä nuorempana aloittaa, sitä enemmän rahaa on vanhempana"

Osittainen lähde: Porssisaatio.fi, UTU.fi, Salkunrakentaja.fi, Finanssiala.fi