Näin vanhuksia kohdellaan Suomessa − omainen kertoo

Hilven äiti menehtyi vuonna 1991. Hän vietti viimeiset kuukautensa terveyskeskuksessa. Sitä ennen hän asui useita vuosia vanhainkodissa. Lukuisat vanhustenhoidon epäkohdat tulivat Hilvelle jo tuolloin kouriintuntuvasti tutuiksi.

Hilve pani vanhainkodissa käydessään merkille, etteivät vanhukset päässeet ulos juuri koskaan. Potilaita vaihdeltiin mielivaltaisesti huoneesta toiseen, ja heidän omaisuuttaan saattoi kadota matkan varrella.

− Vanhuksille syötettiin myös ala-arvoista ruokaa. Suivaannun asiaan ja otin yhteyttä paikalliseen kansanedustajaan, minkä jälkeen ruoan taso parani, Hilve kertoo.

Hilve huomasi myös, että vanhuksille syötettiin täysin mielivaltaisesti lääkkeitä.

− Hoitaja saattoi kaataa suoraan potilaan ruokaan pulveria. Kun tiedustelin, mitä seos sisälsi, en saanut vastausta. Kaikkia lääkkeitä ei todellakaan merkattu ylös.

Tilanne ei parantunut sen enempää, kun äiti siirtyi terveyskeskuksen puolelle.

− Siellä muun muassa vessassa käymistä sai odottaa. Kerran äiti oli pidättänyt hätäänsä jo tunnin. Ohi pyyhältänyt hoitaja tokaisi, että vuoro vaihtuu pian. Hänen täytyi korjata ruoka-asioita, ja seuraavat hoitajat ehtisivät sitten auttaa, Hilve päivittelee.

Omaista ei kuunneltu

Hilve kävi katsomassa äitiään vanhainkodissa tiiviisti. Eräänä kertana hän löysi äitinsä varpaasta epämääräisen jäljen ja vaati asian selvittämistä. Häntä ei otettu vakavasti. Sama vähättelevä linja jatkui, kun äidin silmät alkoivat harottaa oudosti ja hänen puhekykynsä katosi.

− Minulle sanottiin, ettei äidin ikäisen puhekykyä kannata enää kuntouttaa. En suostunut uskomaan heitä, vaan värväsin koko suvun auttamaan puheen aktivoinnissa. Onnistuimme palauttamaan äidin puhekyvyn kahteen otteeseen. Hoidin myös omatoimisesti äidin jalkaa, Hilve kertoo.

Lopulta henkilökunta sai tarpeekseen siitä, että omainen puuttui jatkuvasti heidän asioihinsa. Hilven äiti siirrettiin terveyskeskukseen. Siinä vaiheessa oudon näköinen jalka oli muuttunut mustaksi, ja siihen oli ilmestynyt avoin reikä.

− Isäni oli kärsinyt aikanaan kuoliosta, joten tunnistin tässä vaiheessa, mistä tilanteessa oli kyse. Kuolio olisi vaatinut välitöntä hoitoa, mutta kukaan ei tehnyt mitään, Hilve suivaantuu.

Myös sillä, ettei kukaan reagoinut äidin silmäoireisiin, oli kova hinta. Silmän paineet nousivat päälle 40:een, kun niiden tulisi olla huomattavasti alle kahdenkymmenen.

− Hermostuin toden teolla ja aloin rähjätä asiasta. Äiti pääsi lopulta lääkärin vastaanotolle, mutta siinä vaiheessa oli jo liian myöhäistä. Silmään oli iskenut viherkaihi. Liian hitaan hoitoon pääsyn vuoksi kyseinen silmä sokeutui.

Huonoa hygieniaa

Vanhainkodin ohella Hilvellä on omakohtaista kokemusta suomalaisesta sairaanhoidosta. Hän pestautui työttömäksi jäätyään apulaiseksi suureen sairaalaan.

Viiden viikon pestin aikana Hilve näki omin silmin muun muassa sen, miten hygieniaan sairaalassa suhtauduttiin.

− Minua opastanut hoitaja latoi samaan pesukoneeseen muun muassa kukkamaljakon, alusastian, sorsan sekä hengityskoneeseen kuuluvia putkia. Samoja putkia pestiin myös likaisilla pulloharjoilla.

Hilve järkyttyi näkemästään ja tiedusteli, miksi hoitaja toimi näin.

− Hän ei nähnyt käytännössä mitään outoa. Minulle sen sijaan selvisi kauhealla tavalla, miten sairaalabakteerit leviävät, Hilve sanoo.

Myöhemmin syöpään sairastunut Hilve makasi itse samaisen sairaalan potilasvuoteessa. Viereisessä sängyssä makasi nainen, jolla oli avannepussi kyljessä. Kun tuli aika tyhjentää pussi, tilannetta sivusta seurannut Hilve tyrmistyi.

− Hoitaja kaatoi avannepussin sisällön huoneessa olevaan lavuaariin; samaan, missä ihmiset pesivät hedelmiään!

Studio55/Jenni Kokkonen

Onko sinulla tarina kerrottavanasi?

Studio55 etsii jatkuvasti mielenkiintoisia tarinoita netissä kerrottavakseen ja kannustukseksi muille vaikeassa elämäntilanteessa eläville. Oletko selvinnyt vaikeasta sairaudesta tai onko tuttavallasi takanaan aivan huikea elämä eriskummallisine sattumuksineen? Myös pienempien ja suurempien järjestöjen teot ja muiden hyväksi toimivat aktiiviset ihmiset kiinnostavat meitä.

Ota meihin yhteyttä, niin ehkä kerromme Studio55:läisille juuri sinun selviytymistarinasi. Lähetä sähköpostia osoitteeseen studio55(at)mtv3.fi. Korvaathan osoitekentässä (at)-kohdan @-merkillä.