Suomi tarvitsisi ennustettua nopeampaa kasvua, valtiovarainministeriö sanoo.
Suomen talous kasvaa tänä vuonna yhden prosentin, arvioi valtiovarainministeriö (VM) tuoreessa, aiempaa heikommassa ennusteessaan. Tuleville vuosille ministeriö ennustaa 1,5 prosentin kasvua ensi vuonna ja 1,7 prosentin kasvua vuonna 2027.
Kasvua hidastavat Yhdysvaltojen tullien korotukset. Vielä huhtikuussa ministeriö arvioi, että bruttokansantuote voisi kasvaa 1,3 prosenttia tänä vuonna, jos tullit jäisivät lyhytaikaisiksi ja epävarmuus hälvenisi. Nyt tämä ei arvion mukaan ole toteutumassa. Tuoreessa ennusteessa on oletettu, että Yhdysvaltojen tuonnille jäävät voimaan noin 10 prosentin tullit pysyvästi.
VM:n mukaan vientiyritykset kuitenkin sopeutuvat korkeampiin tulleihin vähitellen.
– Kun samaan aikaan palkat nousevat, hintojen nousu on hidasta, korot pysyvät kohtuullisina ja ostovoima kasvaa, yksityinen kulutus ja yksityiset investoinnit alkavat elpyä ja talouden kasvu nopeutuu.
Ministeriön mukaan kotitaloudet luulevat hintojen nousevan selvästi nopeammin kuin ne todella nousevat. Todellisuudessa inflaatio on hidastunut alimpiin lukemiin sitten koronapandemian.
Nopeammalle kasvulle olisi tarve
Suomi kuitenkin tarvitsisi ennustettua nopeampaa kasvua, valtiovarainministeriö sanoo.
– Ilman sitä Suomen julkinen talous ei pysty täyttämään hyvinvointivaltion palvelulupausta pidemmällä aikavälillä.
Suomen julkisen talouden alijäämä pienenee ministeriön mukaan lähivuosina "piinallisen hitaasti". Alijäämän ennustetaan tänä vuonna olevan 4,2 prosenttia bruttokansantuotteesta. Hallituskauden lopulla vuonna 2027 sen ennustetaan olevan 3,5 prosentin tuntumassa bruttokansantuotteesta.
Petteri Orpon (kok.) hallitus tavoitteli alun perin luvun painamista alle prosenttiin, mutta on sittemmin luopunut tavoitteesta.
Velkasuhteen ennustetaan kasvavan koko hallituskauden ajan. Ennusteen mukaan julkisyhteisöjen velka on tänä vuonna 86,1 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, ensi vuonna 87,4 prosenttia ja hallituskauden lopussa 87,7 prosenttia vuonna 2027.
Velkasuhteen vakauttaminen on ollut toinen Orpon hallituksen keskeisistä taloustavoitteista.
Veronkevennykset ja puolustusmenot vaikuttavat
Valtiovarainministeriön mukaan valtiontaloutta heikentävät erityisesti hallituksen keväällä tekemät päätökset veronkevennyksistä ja puolustusmenojen lisäyksistä. Hallitus kertoi huhtikuussa keventävänsä esimerkiksi yritysten ja työn verotusta ja tavoittelevansa Suomen puolustusmenojen nostamista kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 mennessä.
Ennusteen mukaan hallituksen tekemät menoleikkaukset ja veronkiristykset heikentävät kysyntää, mutta vahvistavat julkista taloutta. Muun muassa veronkevennykset ja puolustusmenojen kasvattaminen taas kasvattavat kysyntää, mutta heikentävät julkista taloutta.
Hallitus on myös perustanut sopeutustavoitteestaan osan sille, että hyvinvointialueet tekevät omia säästötoimia ja että työllisyys paranee. Ministeriön mukaan hyvinvointialueet eivät kykene säästämään aivan niin paljon kuin hallitus on halunnut ja osa työllisyyden lisäyksestä toteutuu vasta hallituskauden jälkeen.
Myös korkomenojen kasvu jatkuu, vaikka korkotaso on viime aikoina laskenut. Kun tänä vuonna korkomenot ovat arviolta 3,3 miljardia euroa, VM ennustaa niiden nousevan 5,4 miljardiin euroon vuoteen 2029 mennessä. Se olisi lähes viisi prosenttia valtionhallinnon kokonaismenoista.
Karu arvio velkasuhteen kasvusta
Tällä kertaa valtiovarainministeriö julkisti myös keskipitkän aikavälin ennusteen. Sen mukaan julkisen talouden velka olisi jopa yli 90 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2029.
Keskipitkällä aikavälillä talouskasvua ennustetaan kohtalaiseksi. Ennusteen mukaan bruttokansantuote kasvaa 1,5 prosenttia vuonna 2028 ja 1,6 prosenttia vuonna 2029.
Kasvun ennustetun piristymisen taustalla ovat erityisesti puolustusmenojen lisäykset ja myös yksityisten investointien vilkastuminen.