Susanna Aarnio on shamaani. Asian selviäminen oli hänelle sekä järkytys että helpotus. Työ ei ole helppoa: Susanna kertoo suodattavansa oman kehon ja sielun kautta muiden tuskat ja kivut.
Kun Susanna Aarnio oli vasta 3–4-vuotias, hän oli jo hieman erilainen kuin muut.
– Asuimme Savossa. Vietin enemmän aikaa metsissä keskustellen luonnonhenkien ja haltijoiden kuin ihmisten kanssa. Koin selvänäköisyyttä ja vahvaa yhteyttä luontoon, Susanna kertoo.
Tuntemukset tuntuivat Susannasta täysin luonnollisilta.
– En vielä silloin osannut määritellä niitä shamanismiksi.
Myöhemmin Susannan perhe muutti isän työn perässä Helsinkiin.
– Koin sen myötä meneväni enemmän ja enemmän lukkoon. Vetäydyin sisäiseen maailmaani. Taiteesta ja musiikista tuli minulle väylä kanavoida tunteitani ulos.
Järkytyslöytö
1980-luvun lopulla Susanna muutti Alankomaihin.
– Minun oli pakko lähteä, koska ilmapiiri Suomessa oli niin ahdistava. En löytänyt täällä vastauksia siihen, mitä edustan ja mikä olen.
Monen vuoden kuluttua Susanna sai kirjoja selaillessaan vastauksen: hänen kokemuksensa olivat suomalais-ugrilaisesta shamaaniperinteestä.
– Se oli järkytys ymmärtää. Suomessa koko aihe oli ollut pimennossa. Otin Hollannissa yhteyttä shamaaniperinnettä tutkivaan Juha Pentikäiseen ja palasin aika nopeasti takaisin kotimaahan.
Pentikäiseltä Susanna sai tietää myös shamaani Johannes Setälästä.
– Sain kuitenkin Suomeen palattuani kolme nuorempaa lastani ennen kuin otin yhteyttä Johannekseen. 2000-luvun alussa hänestä lopulta tuli minun opettajani.
Tiedonjano selittyi
Vaikka Susanna järkyttyi tajuttuaan olevansa shamaanin polulla, tieto oli hänelle myös helpotus.
– Minulla on aina ollut hurja tiedonvimma ja tarve saada vastauksia – nyt tiesin, minkä takia. Olen lukenut muun muassa biologiaa, eläinlääketiedettä, kansanperinnettä, taidetta ja musiikkia.
– Kun sain asialle nimen ja ymmärsin, mistä kaikessa opiskelussa oli ollut kyse, tiesin, että siitä tulisi olemaan valtavasti hyötyä.
Onnellinen opettajasta
Susanna on onnellinen siitä, että hänellä on ollut Johannes opettajana.
– Se on uskomattoman hienoa. Johanneksella ei nimittäin itsellään ollut ollenkaan shamanismiopettajaa tässä todellisuudessa – hänen opettajansa oli edesmennyt siperialainen shamaani.
– Minä sen sijaan voin lähettää Johannekselle tekstiviestin tai vaikka sähköpostia. Hän on ollut näinä vuosina uskomaton tuki ja turva. Ja toki hänellekin on helpotus nähdä, että perinne jatkuu, Susanna sanoo.
Työpäivät luentoja, itkua, rumpuja
Susanna on viralliselta koulutukseltaan uskontotieteilijä. Shamaanius on kuitenkin hänen päivätyönsä.
– Nykyään shamaanius toki pitää sisällään todella paljon eri asioita: ihmiset eivät enää elä perinteisiässä kyläyhteisöissä enkä minä kodassa metsän keskellä.
Susanna hyödyntää uskontotiedettä työssään.
– Se taustalla pystyn luennoimaan ja kouluttamaan ihmisiä esimerkiksi shamanistiseen perinteeseen liittyen. Lisäksi olen itkijä eli teen ja opetan itkuvirsiä. Opetan myös rumpujen rakentamista.
Palauttaa haltijayhteyden
Ihmisten hoitaminen on tullut vahvasti mukaan Susannan shamaanityöhön.
– Luonani käy apua pyytäviä laidasta laitaan. Viimeisten kymmenen vuoden aikana pinnalle ovat nousseet valitettavan vahvasti henkiset ongelmat, kuten masennus ja ahdistuneisuus.
Susanna hoitaa potilaitaan muun muassa palauttamalla heidän haltijayhteytensä.
– Esimerkiksi masennus johtuu shamanistisen maailmankuvan mukaan siitä, että ihminen on niin sanotusti valkeaverinen eli menettänyt haltijayhteytensä. Se on todella vakavaa, sillä haltijayhteyden menettäminen voi johtaa sielun menetykseen.
Vaaralliseen transsiin
Haltijayhteyden palauttaminen ja shamaanin työ parantajana edellyttää transsiin menemistä.
– Ihminen, joka sukeltaa alitajuntaan ja toisiin todellisuuksiin, on todella syvien asioiden äärellä. On pakko olla tasapainoinen ja jalat maassa. Jos oma elämä ei ole kunnossa, reitit eivät tiedossa tai ohjaaja ammattitaidoton, shamaanimatkan tekeminen on tosi vaarallista.
– Itse olen harjoitellut tätä monta kymmentä vuotta. Vastustan ehdottomasti vastuuttomia shamaanimatkoilla markkinoitavia "shamaanikursseja".
Transsiin vaipuneen shamaanin on tärkeää osata itse ohjata transsiaan.
– Transsissa oleminen ei tarkoita, etteikö shamaani olisi tietoinen siitä, mitä tässä maailmassa tapahtuu. Siinä vain siirtyy erilaiseen tietoisuuden tilaan, jossa täytyy osata liikkua vakaasti.
Mukana henkioppaita
Kovin tarkasti Susanna ei halua shamaanimatkalle lähtöä ja transsiin vaipumista kuvata.
– Sitä on vaikea avata tyhjentävästi. Vaikka jokainen matka on erilainen, tietyt reitit ovat selkeät. Ja aina pitää tietää, miten palataan takaisin.
Susanna kertoo, että matkalla on aina mukana henkioppaita.
– Tietynlaisiin töihin tulee mukaan tietyt henkilökohtaiset henkioppaat. Hoidettavasta asiasta riippuen joskus voi ilmestyä myös aivan uusi opas, joka on mukana vain hetkellisesti tai pysyvämmin.
Raskas työ vaatii irtiottoja
Parantamistyö vaatii kunnon taukoja ja irtiottoja.
– Kun pitää auttaa kaikkia, helposti unohtaa itsensä. Rajat pitää tietää. Esimerkiksi saattohoito on erittäin raskasta, mutta myös erittäin kiitollista.
– Vietän kesäisin kaksi kuukautta täysin irrallaan luonnon keskellä ilman puhelinta tai tietokonetta. Nyt olen myös muuttamassa Nuuksioon. Asumalla täysin luonnon keskellä pidän huolta itsestäni, Susanna sanoo.
Susanna muistuttaa, että shaamanin työ on äärimmäisen vaativaa, raskasta ja vastuuntuntoista.
– Siperian shamaaneja tutkinut Juha Pentikäinen puhuukin tuskallisesta shamanoinnin kyvystä. Shamaani suodattaa oman kehon, mielen ja sielun kautta kaikki mahdolliset luonnolle ja ihmisille tapahtuvat tuskat, kivut ja sairaudet. Toisaalta juuri yhteydestä luontoon voin ammentaa voimaa ja kauneutta arkielämääni, Aarnio kertoo.
Studio55.fi/Piia Simola
Kuvat: Colourbox.com, Lehtikuva, Paavo Hamunen
Onko sinulla tarina kerrottavanasi?
Studio55.fi etsii jatkuvasti mielenkiintoisia tarinoita netissä kerrottavakseen ja kannustukseksi muille vaikeassa elämäntilanteessa eläville. Oletko selvinnyt vaikeasta sairaudesta tai onko tuttavallasi takanaan aivan huikea elämä eriskummallisine sattumuksineen? Myös pienempien ja suurempien järjestöjen teot ja muiden hyväksi toimivat aktiiviset ihmiset kiinnostavat meitä.
Ota meihin yhteyttä, niin ehkä kerromme studio55:läisille juuri sinun selviytymistarinasi. Lähetä tarinasi lomakkeen kautta tai sähköpostilla osoitteeseen studio55(at)mtv3.fi. Korvaathan osoitekentässä (at)-kohdan @-merkillä.
Mitä on shamanismi? Shamaani kertoo
"Valeshamaanien johdolla käytetään Suomessa hallusinogeenejä" – Tällainen on oikea shamaani
Voisitko sinä ryhtyä shamaaniksi? Lue!
Näin shamaaneja vainottiin entisaikaan – "Joukkomurha avantoon"
Päivikki Palosaari kehuu Lapin mystisyyttä – "Saan henkimaailmalta apua"
Päivikki Palosaari: Näin Lapin matkailua pitäisi kehittää
Laittaisitteko revontulet päälle? Nämä ovat turistien hassuimmat kysymykset Suomesta