Miksi toisia sattuu hammaslääkärissä enemmän? Syy piilee näissä asioissa

4:49
Hammaslääkärikäynti on usein ahdistava kokemus. Osasyy lienee se, ettei monelle ei ole koskaan selitetty sitä, mitä hammaslääkäri milläkin välineellään tekee ja miksi. Videolla kerrotaan, mitä instrumentit tekevät, ja mikä niistä esimerkiksi aiheuttaa vihlontaa..

Miksi yhden hampaita vihloo pieninkin toimenpide samalla, kun toiselle mikään ei vaikuta tuntuvan miltään? Esimerkiksi hammaspaikkauksen aiheuttama kipu on aina subjektiivinen kokemus, kertoo Oral Hammaslääkärien erikoishammaslääkäri Erika Laukkanen.

Oletko koskaan kuullut ihmisestä, joka olisi melkein nukahtanut hammaslääkärissä? Ajatus on hammaslääkäripelkoiselle käsittämätön, mutta silti täyttä totta.

Kysymys kuuluukin. miksi yhden hampaita vihloo pieninkin toimenpide samalla, kun toiselle mikään ei niin sanotusti vaikuta tuntuvan miltään?

Jos pelottaa jo valmiiksi, voi sattua enemmän

Esimerkiksi hammaspaikkauksen aiheuttama kipu on aina subjektiivinen kokemus. Psykologiset seikatkin vaikuttavat: jos pelottaa ja ahdistaa jo valmiiksi, voi sattua enemmän.

– Se ei tietenkään millään tavalla tarkoita, että kipua saisi vähätellä. Kipu on aina subjektiivista, Oral Hammaslääkärien erikoishammaslääkäri Erika Laukkanen huomauttaa.

– Harvan mielestä hammaslääkäri on mikään ihan paras paikka, missä on mukavaa viettää aikaa. Kyllä vakaa pyrkimys on hoitaa niin, ettei jäisi huonoja kokemuksia. Tehdään kaikki se, mikä voidaan, sen eteen, että hoito olisi mahdollisimman kivutonta ja mahdollisimman vähän epämukavaa.

"Yhden hampaat yksinkertaisesti ovat herkemmät kuin toisen"

Myös yksilökohtaisia eroja on: yhden hampaisiin sattuu herkästi pieninkin toimenpide, mutta toinen saattaa hammaslääkärissä rentoutua ja lähes nukahtaa, koska kipua ei tunnu eikä hoito siten edes jännitä.

– Yhden hampaat yksinkertaisesti ovat herkemmät kuin toisen. Tässä voi olla myös hammaskohtaisia eroja: yhden hampaan paikkaaminen ei satu, mutta toinen sattuukin. Aina pitää siis mennä tilanteen mukaan, ja puudutusta on tarjolla, Laukkanen muistuttaa.

Myös hampaan anatomia muuttuu iän myötä. Nuorella ihmisellä hampaan ydin hermoineen on laaja ja siten lähempänä hampaan pintaa.

Tämä voi olla osasyy kouluajan ikäviin hammashoitokokemuksiin: hampaat ovat nuorella herkät, minkä lisäksi ne kouluiässä usein ensimmäistä kertaa reikiintyvät, jolloin poraaminen voi tulla ajankohtaiseksi.

– Hyvin iäkkäällä ihmisellä hammasydin voi olla jo hyvinkin vetäytynyt. Silloin ei enää tunne, vaikka hammasta porattaisiin, Laukkanen sanoo.

Ihmiset jakavat herkemmin ikäviä kokemuksiaan

Totta on myös se, että ihmiset jakavat herkemmin ikäviä kokemuksiaan. Nopea googlaus sanoilla "juurihoito kokemuksia" tuottaa muun muassa seuraavanlaisia kuvauksia: täyttä helvettiä, tuska oli valtaisa, runnominen sattui, hammashoitaja pyyhki kyyneleitä ja voi perk...

– Nykyisin tietoa on myös enemmän kuin tarpeeksi saatavilla. Viisaudenhampaan poisto on toinen toimenpide, josta ihmiset kertovat näitä jopa legendaarisiksi kasvaneita juttuja, Laukkanen myöntää.

Hän muistuttaa, että paljon vähemmän jaetaan kokemuksia "ihan kivasti" menneistä toimenpiteistä. Siksi itseään ei kannata etukäteen pelotella liiaksi lukemalla muiden kokemuksista.

Toisaalta siinä, että pelkää, ei ole mitään noloa.

– Moni potilas tulee kovin pelkäävänä vastaanotolle, ja myös sanoo sen. Siihen kannustaisin: aina kannattaa sanoa, jos pelottaa ja jännittää, Laukkanen sanoo.

"Ei hammaslääkärikäynnistä kenties saada sellaista viihtymiskokemusta, mutta..."

Hammaslääkärille kannattaa kertoa suoraan, pelottaako kipu, toimenpiteet vai yksinkertaisesti hammaslääkärissä olo yleensä. Kun pelko huomioidaan, kokemus voi olla parempi, vaikka se ahdistaisi.

– Ei hammaslääkärikäynnistä kenties saada sellaista viihtymiskokemusta, mutta siitä voidaan saada paljon siedettävämpi. Pelosta kannattaa sanoa ihan avoimesti, ei siinä ole mitään hävettävää, Laukkanen sanoo.

Usein jo se helpottaa, että hammaslääkäri kertoo, mitä on tekemässä ja miten asiat etenevät. Voidaan myös sopia merkistä, jolla potilas saa keskeyttää hoidon ja pitää tauon.

"Jos kipu ohitetaan ja ihmiselle tulee kokemus, että hammaslääkäri ei nyt yhtään välitä..."

Jos toimenpidettä ei saa täysin kivuttomaksi, Laukkanen pahoittelee sitä potilaalleen ja kysyy, kestääkö tämä pienen hetken.

Se voi auttaa jaksamaan, eikä esimerkiksi paikkaustilanne tunnu niin pahalta, kun lääkäri myötäelää pelottavassa tilanteessa.

– Jos kipu ohitetaan ja ihmiselle tulee kokemus, että hammaslääkäri ei nyt yhtään välitä, vaikka minua sattuu, sehän tuntuu pahemmalta kuin se, että lääkäri vaikka sanoisi, että nyt ihan pikkuisen enää pitäisi saada tehtyä, kestätkö tämän vielä, Laukkanen sanoo.

Koska ennaltaehkäisy on paras hoito, katso myös viisi vinkkiä suuhygieniaan:

0:46

Osittainen lähde: Suomi24, Vauva.fi

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja