Työelämävalmentajan ja suomalaisen työpaikan asiantuntijan Hannu-Pekka Sinervä uskoo, että johtamiskulttuuri on muuttunut pysyvästi.
Uusi sukupolvi on tuonut työpaikoille kaiken muun lisäksi myös uudenlaista johtamista. Hannu-Pekka Sinervän mielestä se on yksinomaan hyvä asia.
– Vuorovaikutusosaamisen vaatimukset ovat kasvaneet aivan uusiin mittoihin, ja abstrakteja asioita arvostetaan entistä enemmän. Suullisen kritiikin ja myönteisen kiitoksen arvostus on noussut. Minun nuoruudessani palkka oli kaiken mitta, mutta ei enää.
– Palkan arvonalennus liittyy siihen, että aiemmin oli yksinkertaisesti pakko käydä töissä saadakseen ruokaa. Nykyisin nälkään ei kuole, vaikka töitä ei olisi.
Auktoriteetti ansaitaan teoilla
Sinervän mukaan nuoret työntekijät ovat mullistaneet entisen suomalaisen johtamiskulttuurin.
– Aiemmin johtajan ovessa oli vihreä, keltainen ja punainen valo, joita kunnioitettiin. Nykyisin ne ovat yhtä tyhjän kanssa, sillä nuoret tulevat suoraan sisään. Minusta se on aika tervettä kehitystä, muistaen kuitenkin, että hierarkia on olemassa.
Luottamus ja avoimuus työpaikoilla ovat kasvaneet, sanoo Sinervä.
– Nykyisin voi johtaa vain esimerkillä. Tässä on menossa vallankumous. "Management by perkele" on siirtymässä historiaan, ja tilalle tulee "management by soul", joka valitettavasti puuttuu joistain firmoista.
Työelämä inhimillistynyt, yhteiskunta koventunut
Vuorovaikutusosaaminen on tuonut työelämään inhimillisyyttä, uskoo Sinervä.
– Inhimillisyys näkyy siinä, että ihmisten väsymistä markkinarallin keskellä ymmärretään. 70-luvulla sanottiin, että korvien välissä täytyy olla vikaa, jos ei jaksa. Masennusta väheksyttiin. Jalka kipsissä kelpasi sairaussyyksi, mutta korvienvälinen ongelma ei.
– Nyt lähdetään ajatuksesta, että korvien välissä viilaa välillä vähän kaikilla. Asenteet ovat inhimillistyneet. Onkin tietynlainen paradoksi, että samaan aikaan markkinakoneisto ja yhteiskunnan arvot ovat koventuneet.
"Hierarkian täytyy toimia kriisitilanteessa"
Sinervä muistuttaa, ettei työorganisaatio voi toimia pelkästään kaverisuhteilla.
– Kun organisaatio kohtaa kriisin, täytyy hierarkian olla määritelty, ja sen täytyy toimia. Organisaation arjessa voidaan toimia vailla hierarkiaa, mutta kaikilla on oltava takaraivossa, että kriisin tullessa tiedämme paikkamme ja voimme luottaa siihen, että muutkin tietävät.
– Nuoret haluavat ehkä viedä työelämän jopa liikaa luottamuksen rakentamisen puolelle, kun kuitenkin pitää muistaa, että ikäviäkin päätöksiä on joskus tehtävä. Jos "natsoja" ei arvosteta kriisissä, kukaan ei välttämättä tee mitään silloin, kun organisaatio sitä eniten tarvitsisi.
Studio55.fi/Pekka Torvinen
Kuva: Colourbox.com
Asiantuntija: Näin suomalaisten työmoraali on rapistunut
Ilkka Taipale: Tämä on selkeä ongelma Suomen työttömyyden hoidossa
Asiantuntijan karu arvio: Jopa 70 000 työttömällä ei ole mitään asiaa työelämään