Keskuskauppakamari listasi ajatuksiaan siitä, miten Suomesta tehtäisiin maailman kilpailukykyisin maa.
Suomen kilpailukyky nojaa korkeaan osaamiseen ja korkean koulutustason varaan, todetaan Keskuskauppakamarin perjantaina julkaistussa Kilpailukyvyn avaimet 2020-luvulla -ohjelmassa.
Ohjelma pyrkii listaamaan ratkaisuja, jotka toteuttamalla Suomi voi nousta maailman kilpailukykyisimmäksi maaksi.
– Viime vuosisadalla olimme globaali menestystarina, mutta viime vuosikymmenet olemme pitäneet kiinni menneistä rakenteista ja saavutetuista eduista, olemme eläneet pysähtyneisyyden aikaa. Uudistuksia on toteutettu liian vähän ja liian myöhään. Nyt on aika muuttaa suunta. Keskuskauppakamari tarjoaa siihen ratkaisuja, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.
Ohjelma painottuu korkean osaamisen ja koulutuksen tukemiseen. Listalta löytyy ehdotuksia myös maahanmuuttoon, infrastruktuuriin, verotukseen, hyvinvointivaltion rakenteisiin ja byrokratian karsimiseen.
Oleskelulupaprosessi uusiksi
Suomea vaivaavan osaajapulan lievittämiseksi ehdotetaan osaamisperäisen maahanmuuton huomattavaa lisäystä.
Keskuskauppakamarin mielestä valtioneuvoston pitäisi asettaa vähintään 25 000 henkilön vuosittainen tavoite työ- ja koulutusperäiselle maahanmuutolle. Tämä tarkoittaisi nykyisen tilanteen tuplaamista.
– Nykyisestä työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton byrokratiasta ja vaikeuttamisesta pitäisi siirtyä tavoitteelliseen, uusien osaajien houkuttelemiseen keskittyvään malliin, Romakkaniemi sanoo.
Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää kauppakamarin mukaan sitä, että koko oleskelulupaprosessi pitää rohkeasti uudistaa sujuvammaksi. Muun muassa työperäinen oleskelulupa pitää saada kuukaudessa, saatavuusharkinnasta pitää luopua ja maahanmuuttajat tulee kotouttaa työelämälähtöisesti.