Keskuskauppakamari listasi ajatuksiaan siitä, miten Suomesta tehtäisiin maailman kilpailukykyisin maa.
Suomen kilpailukyky nojaa korkeaan osaamiseen ja korkean koulutustason varaan, todetaan Keskuskauppakamarin perjantaina julkaistussa Kilpailukyvyn avaimet 2020-luvulla -ohjelmassa.
Ohjelma pyrkii listaamaan ratkaisuja, jotka toteuttamalla Suomi voi nousta maailman kilpailukykyisimmäksi maaksi.
– Viime vuosisadalla olimme globaali menestystarina, mutta viime vuosikymmenet olemme pitäneet kiinni menneistä rakenteista ja saavutetuista eduista, olemme eläneet pysähtyneisyyden aikaa. Uudistuksia on toteutettu liian vähän ja liian myöhään. Nyt on aika muuttaa suunta. Keskuskauppakamari tarjoaa siihen ratkaisuja, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.
Ohjelma painottuu korkean osaamisen ja koulutuksen tukemiseen. Listalta löytyy ehdotuksia myös maahanmuuttoon, infrastruktuuriin, verotukseen, hyvinvointivaltion rakenteisiin ja byrokratian karsimiseen.
Oleskelulupaprosessi uusiksi
Suomea vaivaavan osaajapulan lievittämiseksi ehdotetaan osaamisperäisen maahanmuuton huomattavaa lisäystä.
Keskuskauppakamarin mielestä valtioneuvoston pitäisi asettaa vähintään 25 000 henkilön vuosittainen tavoite työ- ja koulutusperäiselle maahanmuutolle. Tämä tarkoittaisi nykyisen tilanteen tuplaamista.
– Nykyisestä työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton byrokratiasta ja vaikeuttamisesta pitäisi siirtyä tavoitteelliseen, uusien osaajien houkuttelemiseen keskittyvään malliin, Romakkaniemi sanoo.
Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää kauppakamarin mukaan sitä, että koko oleskelulupaprosessi pitää rohkeasti uudistaa sujuvammaksi. Muun muassa työperäinen oleskelulupa pitää saada kuukaudessa, saatavuusharkinnasta pitää luopua ja maahanmuuttajat tulee kotouttaa työelämälähtöisesti.
Ansiotuloverotukseen helpotusta, sosiaaliturvaa kannustavaksi
Keskuskauppakamarin mukaan Suomen korkea ansiotuloveroaste on kansainvälisissä vertailuissa esitetty heikentävänä tekijänä maan kilpailukyvylle. Ehdotuksessa ansiotuloverotusta kevennetään ja ylin marginaaliveroaste asetettaisiin korkeintaan 50 prosenttiin.
Lisäksi yhteisöverokanta halutaan pitää kansainvälisesti kilpailukykyisenä.
Sosiaaliturvajärjestelmän tehostamiseksi ohjelmassa ehdotetaan esimerkiksi ansiosidonnainen työttömyyspäivärahan porrastamista. Näin henkilön taloudelliset kannusteet hakea aktiivisesti työtä painottuisivat heti työttömyysjakson alkuun.
Nykyistä perhevapaaohjelmaa moititaan tarpeettoman jäykäksi.
Kauppakamarin mukaan työllisyyttä tukeva perhevapaauudistus olisi syytä toteuttaa jo pelkästään sukupuolten välisen työmarkkinatasa-arvon nojalla. Käytännössä tämä tarkoittaisi kotihoidontuen merkittävää leikkausta.
Viinit ruokakauppoihin
Ohjelman yhden osa-alueen nimi on ”Kilpailu, sujuva sääntely ja byrokratian purkaminen”. Ehdotusten tavoitteena on vapauttaa yritysten ja yksilöiden toimintaa purkamalla julkisen sektorin ohjausta.
Ehdotuksessa Suomeen perustettaisiin Ruotsin mallin mukainen valtioneuvoston virasto johtamaan lainvalmisteluprosesseja. Nykyisistä ministeriöistä tulisi viraston pääosastoja.
Lainsäädännön kasvua tulee ohjelman mukaan hillitä ottamalla käyttöön one in-one out -periaate, eli se, että lisäsääntelyn tekeminen edellyttäisi aina sääntelytaakan purkamista jostakin muualta.
Sääntelyn löysääminen ja kilpailun avaaminen näkyisi esimerkiksi alkoholin myynnin vapauttamisena siten, että miedot alkoholijuomat, kuten viinit, sallittaisiin vähittäiskaupan valikoimaan. Samalla luovuttaisiin alkoholin myynnin kellonaikarajoituksista ja kevennettäisiin anniskeluun liittyvää byrokratiaa.
Löysäämistä ehdotetaan myös lääkkeiden myyntiin. Itsehoitolääkkeiden myynti vapautettaisiin vähittäiskaupalle ja apteekkien määrää rajoittavasta tarveharkinnasta luovuttaisiin. Apteekkitoiminnan harjoittaminen sallittaisiin myös yhtiömuodossa.