Ulkomaalaistausten määrissä on kaupunginosien välillä kymmenien prosenttien eroja. Mihin eriytymiskehitys ja vaikuttaa ja millä tavalla? Helsingin yliopiston apulaisprofessori Venla Bernelius vastaa.
Mistä se kertoo, että kaupungin sisällä vieraskielisten määrä voi olla jossain 2 prosenttia ja jossain yli 40 prosenttia?
– Hyvin suuri osa riippuu tarjolla olevasta asuntokannasta. Esimerkiksi ruotsalaistutkimusten mukaan puolet etnisestä eriytymisestä selittyy tarjolla olevilla asunnoilla ja asuntojen hinnoilla, kertoo Bernelius.
Onko se ongelma, että kaupungin sisällä on näinkin eriytyneitä kaupunginosia?
– Jos se aiheuttaa äärimmäistä huono-osaisuuden kasautumista.
– Meillä eriytyminen on eurooppalaista keskitasoa. Ruotsissa on alueita, joissa kantaruotsalaisia ei juurikaan ole ja siellähän se ihan konkreettisesti alkaa vaikuttamaan lasten ja nuorten kielen oppimiseen ja yhteiskuntaan sisäänpääsemiseen verkostojen kautta.
Koulut joutuvat kamppailemaan
Näkyykö eriytyminen jo huono-osaisuutena?
