Naapuririidat ovat yleinen ilmiö suomalaisessa omakotitalo- ja mökkiasumisessa.
Selvästi suurin osa tilanteista saadaan selvitettyä tai vähintään rauhoitettua ilman, että riita johtaa järeämpiin toimenpiteisiin – tai edes siihen, että otetaan asianajajaan yhteyttä, arvioi Harri Kontturi, Suomen Omakotiliiton lakineuvoja ja Asianajotoimisto Kontturi & Co:n asianajaja.
– Kun asianajaja saa tällaisen yhteydenoton, hänen tulisi ensisijaisesti suositella, että asukkaat pyrkisivät sopimaan asian keskenään. Usein asia hoituu näin. Jos asianajaja joutuu ottamaan yhteyttä naapuriin, tilanne voi jopa hankaloitua: naapuri saattaa loukkaantua tai suuttua entisestään, mikä ei ainakaan edesauta sopimista, Kontturi toteaa.
Korona-aika on Kontturin mukaan lisännyt yhteydenottoja: monella on ollut enemmän aikaa tarkkailla naapurin tekemisiä. Uusi ärtymystä herättävä ilmiö on hyvin seurallinen naapuri, joka rikkoo turvavälejä ja tulee toistuvasti liian lähelle ilman maskia.
Lue myös: "Vaadittiin, että sähköhammasharjat kiellettäisiin kello 22 jälkeen" – korona on tuonut taloyhtiöiden hallituksille yhä järjettömämpiä pyyntöjä
Käräjille hyvin harvoin
Omakotitaloasukkaiden naapuririitatilanteet voi Kontturin mukaan jakaa vuodenaikojen mukaan: talvisin eniten kiukkua aiheuttaa lumenluonti ja -linkous, syksyisin puolestaan lehtien haravointi naapurin puolelle. Keväisin ja kesäisin ärtymystä aiheuttavat esimerkiksi omalla pihallaan möykkäävät naapurit sekä epäsiistit pihat, joita joudutaan katselemaan omalta terassilta.