Mainos

Myrskynkestäviin sähköverkkoihin palaa rahaa ja laskun maksavat kuluttajat – lisää korotuksia on luvassa: "10 prosenttia ei missään tapauksessa riitä"

1:06
Myrskynkestäviin sähköverkkoihin palaa rahaa.

Sähkölasku kasvaa, kun sähköverkkoyhtiöt syytävät rahaa säävarmoihin jakeluverkkoihin. Hinnannousut jatkuvat, mutta jätti-investointien tulokset näkyvät jo, viimeksi Aapeli-myrskyn aikana.

Moni suomalainen maksaa nyt sähkön siirrosta suuremman summan kuin vuoden 2017 lopussa. Kuluneen vuoden aikana 77 sähköntoimittajasta 47 oli nostanut hintojaan. Keskimäärin korotukset olivat seitsemän prosenttia kerralla.

Viimeisen viiden vuoden aikana sähkön siirtohinta on noussut Suomessa keksimäärin viidenneksen, kun verrataan tammikuun 2014 ja 2019 hintoja Energiaviraston keräämissä tilastoissa.

Työsarka kasvaa ja hinnat sen mukana

Hinnankorotusten taustalla on pitkälti vuoden 2011 rajun Tapani-myrskyn jälkeen säädetty uusi sähkömarkkinalaki, joka määräsi sähkönsiirtoyhtiöt investoimaan miljardeja sähkön toimitusvarmuuteen.

Vuoden 2028 loppuun mennessä sähköyhtiöiden on pääsääntöisesti taattava, että taajamissa sähkökatkot kestävät korkeintaan kuusi tuntia ja haja-asutusalueella enintään 36 tuntia.

Osaltaan sähkön siirtohintoja on nostanut myös viimeisen viiden vuoden aikana sekä sähköveron korotus vuonna 2015 että runkoverkon siirtohintojen nousu.

Nopeaa helpotusta hinnannousuihin ei ole luvassa, sillä sähköverkkoyhtiöiden työsarka on kasvamassa entisestään ensi vuosikymmenellä toimitusvarmuuden takaamiseksi.

Miljardeja sähköverkkoihin

Energiavirasto arvioi sähköyhtiöiden investoivan säävarmuuden kasvattamiseen yhteensä 8,6 miljardia euroa. Käytännössä yhtiöt siirtävät sähkölinjoja maan alle ja teidenvarsiin.

Viime kädessä summan maksavat yhtiöiden asiakkaat juuri siirtohintojen kautta.

Energiaviraston verkkotoiminnoista vastaavan johtajan Veli-Pekka Saajon mukaan säävarman toimituksen piirissä on tällä hetkellä hieman alle kaksi ja puoli miljoonaa käyttöpaikkaa. Töitä odottaa yhä miljoona käyttöpaikkaa.

– Kyllä se kertoo siitä, että tekemistä vielä riittää, Saajo sanoo.

Tämän vuoden loppuun mennessä puolet kunkin yhtiön toimitusalueella olevasta vakinaisesta asumuksesta täytyy olla toimitusvarmuuden piirissä. Tällä hetkellä näyttää, että tavoite pitkälti toteutuu.

Vaikein urakka vielä edessä

Sähköverkkoyhtiöt ovat tähän mennessä rakentaneet säävarmoja sähköverkkoja pääosin taajamissa, joissa suurin osa niiden asiakkaista sijaitsee. Töitä riittää silti ensi vuosikymmenellekin.

Pirkanmaalla ja Satakunnassa toimivan Leppäkosken Sähkön verkostojohtaja Matti Virtanen uskoo, että todellinen työsarka on vasta alkamassa.

– Ensimmäinen osuus oli ehkä helppokin, kun puhuttiin taajamista. Nyt ne haasteet vasta alkavat, kun lähdetään pitkien etäisyyksien haja-asutusalueille,  Virtanen toteaa.

Eteläsavolaisen Järvi-Suomen Energian toimitusjohtajan Arto Pajusen mukaan varmuustason nosto harvaan asutuilla alueilla tuo tästedes investointeihin uusia haasteita.

– Se on ihan eri mittaluokan työ kuin taajamissa, Pajunen kuvailee.

Virtanen arvioi, että kymmenen vuoden sisällä hintoihin on vielä luvassa kymmenien prosenttien korotuspaineet.

­– Kymmenen prosenttia ei missään tapauksessa riitä, Virtanen toteaa.

Tämä pätee etenkin yhtiöissä, joilla on toimitusalueellaan harvaan asuttuja seutuja. Energiaviraston tilastojen perusteella hinnankorotukset ovat kuluneen viiden vuoden sisällä painottuneet niiden sähköyhtiöiden alueille, joilla välimatkat ovat pitkät.

Korotuksissa pysytty lain puitteissa

Hintojen nousu on ollut tuntuva, mutta se on toistaiseksi pysynyt lain sallimissa rajoissa. Muutaman vuoden takaisen Caruna-kohun seurauksena eduskunta sääti sähkönsiirtohintojen kertakorotuksille 15 prosentin ylärajan, jonka noudattamista Energiavirasto valvoo.

Energiaviraston Veli-Pekka Saajon mukaan toistaiseksi virasto ei ole joutunut älähtämään liian rajuista hinnankorotuksista. Kuluneen reilun vuoden aikana kovimman korotuksen tekivät PKS Sähkösiirto, Savon Voima Verkko ja Kokemäen Sähkö, jotka nostivat hintojaan 12 prosenttia kerralla.

– Olemme kyllä tutkineet muutaman asiakkaan tekemän tutkintapyynnön, mutta noissa tapauksissa 15 prosenttia ei ollut ylitetty, Saajo sanoo.

Lisäaikaa verkkoyhtiöille 2030-luvulle

Joillekin yhtiöistä helpotusta hinnankorotuspaineisiin on tuonut mahdollisuus saada lisäaikaa toimitusvarman verkon takaamiseksi kaikille asiakkaille. Toisaalta se merkitsee, että osa suomalaisista joutuu odottamaan toimitusvarmoja verkkoja vielä lähes kahden vuosikymmenen ajan, vaikka hinnat kasvavat.

Tähän mennessä seitsemälle yhtiölle on myönnetty jatkoaikaa toimitusvarmuuden takaamiseen 2030-luvulle asti. Viiden yhtiön hakemukset ovat yhä käsittelyssä.

Etelä-Savossa toimiva Järvi-Suomen Energia sai pisimmän mahdollisen jatkoajan, eli sen jakeluverkon on täytettävä lakivaatimukset vasta vuoden 2036 loppuun mennessä. Toimitusjohtaja Arto Pajusen mukaan lisäaikaa haluttiin hakea nimenomaan hintasyistä.

Jos jatkoaikaa ei olisi saatu, Pajusen mukaan siirtohintoja olisi jouduttu nostamaan 30–40 prosenttia muutaman vuoden sisällä. Nyt hän arvioi, että korotus jää pariin kymmeneen prosenttiin.

Pajusen mukaan alueen asukasmäärä myös laskee vuosittain, ja nopeammalla aikataululla riskinä olisivat olleet hukkainvestoinnit. Rahaa olisi siis saatettu satsata alueelle, jolla ei olisi enää asukkaita muutaman vuoden päästä.

– Pidemmällä ajalla nähdään paremmin, mihin sähkölinjoja tarvitaan, Pajunen sanoo.

2:06

Aapeli näytti hyödyt

Vaikka sähkön siirtohinnat kallistuvat, vuoden alussa saatiin tukea sille, että säävarmuusta on hyötyä myrskyn iskiessä.

Vuoden ensimmäisinä päivinä puhaltanut Aapeli-myrsky katkoi sähköt noin 120 000 kotitaloudelta. Energiaviraston Veli-Pekka Saajon mukaan luku olisi voinut olla kolmanneksen suurempi ilman toimitusvarmuusinvestointeja.

Sähkökatkoja nähtiin etenkin länsirannikolla. Vaasan Sähköverkon alueella sähköt olivat poikki 14 000 kotitaloudelta. Yhtiön toimitusjohtaja Juha Rintamäki arvioi, että ilman jo tehtyjä säävarmuusinvestointeja sähköt olisivat olleet poikki lähes 30 000 kotitaloudelta.

Korjaustöihin ripeämmin

Yhtiöiden mukana myös korjausajat olivat lyhyempiä kuin aiemmin. Järvi-Suomen Energian alueella katkot olivat nyt pisimmillään pari vuorokautta.

– Ennen ne olisivat olleet kolme–neljä vuorokautta, Pajunen sanoo.

Pajusen mukaan ero johtuu ennen kaikkea siitä, ettei taajamissa ollut yhtä paljon sähkökatkoja kuin aiemmissa vastaavissa myrskyissä. Siten korjaustyöt pystyttiin aloittamaan nopeammin myös haja-asutusalueilla.

Moni yhtiö kertoo haluavansa myös antaa asiakkailleen vastinetta kasvavista hinnoista parantamalla viestintää sähkökatkojen aikana.

– Vaikka asiakkaat tietävät, että sähköjä korjataan, niin heitä rupeaa huolestuttamaan sähköttömyyden aiheuttamat lisävahingot tai heidän omat vanhempansa tai isovanhempansa. Pitää saada ennustetta siitä, koska sähkö palautuu, Matti Virtanen sanoo

Miten sähkön siirtohinnan nousu on vaikuttanut sinun sähkölaskuusi? Ota yhteyttä uutiset@mtv.fi!

Lisää aiheesta
    Mainos
    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja